Kuka valvoo velkajarrun toteutumista? Talouspolitiikan arviointineuvoston kokoonpano on muuttumassa
Historiallisen velkajarrupäätöksen myötä Talouspolitiikan arviointineuvosto on nousemassa merkittävään asemaan sopimuksen valvojana. Samaan aikaan neuvoston kokoonpanoa ollaan muuttamassa.
Vuodenvaihteessa tulleen lakimuutoksen mukaan neuvoston puheenjohtaja ja jäsenet valitaan taloustieteen tai talouspoliittisen asiantuntemuksen edustajista. Aiemmin asetus määritteli, että puheenjohtajan ja kolmen jäsenen tuli edustaa taloustieteen eri alojen ja yhden jäsenen jäsenen muiden yhteiskuntatieteiden asiantuntemusta.
Politiikan tutkija arvioi, että asiantuntijuus uudessa kokoonpanossa on liian kapea-alainen.
– Talouspolitiikalla on niin merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, että arviointineuvostossa pitäisi olla laajempi asiantuntijuus edustettuna, sanoo valtio-opin dosentti ja kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta STT:lle.
Hän muistuttaa, että talouspolitiikka vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvaan, ympäristöön, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, eikä talouspolitiikan asiantuntijuus useinkaan kata näitä alueita.
Ongelma korostuu hänen mukaansa nyt, kun Suomi on sitoutunut sopeuttamaan julkista taloutta merkittävästi niin sanotulla velkajarrulla. Eduskuntapuolueista koostuva niin sanottu velkajarrutyöryhmä kertoi helmikuussa, että seuraava hallitus leikkaa menoja tai lisää tuloja 8–11 miljardia euroa kautensa aikana. Talouspolitiikan arviointineuvosto toimii velkajarrun valvojana.
Vuorelma kommentoi aihetta yhtenä asiantuntijana myös Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa aiemmin tällä viikolla.
Lakimuutosta valmistelleen valtiovarainministeriön (VM) mukaan vastuu asiantuntemuksen laajuudesta jää yliopistojen taloustieteen laitosten käsiin, sillä ne tekevät jatkossa ehdotuksen nimityksistä valtiovarainministeriölle.
– Jos yliopistot haluavat arvioida osaamistarvetta laajemmin, sitä ei ole rajoitettu. Jää nähtäväksi, minkälaisia osa-alueita ne painottavat, sanoo EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson VM:stä STT:lle.
Henrikssonin mukaan VM:llä oli velvollisuus kirjata lakiin neuvoston kokoonpano niin, että Suomi noudattaa EU:n budjettikehyksiä koskevaa direktiiviä.
– Siinä ei ole mainittu yhteiskuntatieteitä, Henriksson sanoo.
Arviointineuvosto itse katsoi lausunnossaan, että yksi jäsenistä voisi jatkossakin edustaa muita yhteiskuntatieteitä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston jäsenten pätevyysvaatimuksia muutettiin myös niin, että pätevyyden neuvostossa toimimiseksi voi osoittaa käytännössä saadulla osaamisella ja asiantuntijuudella eikä pelkästään akateemisilla meriiteillä.
– Sitä laajennettiin, sillä lausuntopalautteessa ja julkisessa keskustelussa esitettiin huolia siitä, että taloustieteen professoreita ei olisi riittävästi. Ja muotoilu vastaa direktiivin muotoilua, Henriksson sanoo.
Toisaalta poistettiin vaatimus siitä, että yksi neuvoston jäsenistä toimisi kansainvälisessä tiedeyhteisössä.
– Olen ymmärtänyt, että neuvostossa on koettu työskentelykielen ja kaikkien dokumenttien kääntämisen aiheuttaneen tiettyä kankeutta työssä, Henriksson sanoo.
EU-komissio on Henrikssonin mukaan pitänyt Suomessa valittua nimitysmallia hyvänä.
– Nämä tiukasti kirjatut kelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään taloustieteen eri alojen korkeatasoista tieteellistä tai merkittävää talouspolitiikan asiantuntemusta, voivat myös osaltaan sitoa sopivalla tavalla hallituksien käsiä, Henriksson arvioi.
Nimitysmalli on sama kuin Ruotsissa, ja siellä on koettu, että julkinen paine estää nimitysten politisoitumista, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa yliopistojen ehdotuksiin nimityksistä ei puututa valtiovarainministeriössä, jos ne noudattavat direktiivin vaatimuksia. VM esittää nimitykset hallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen.
Nykyinen Talouspolitiikan arviointineuvosto toimii kautensa loppuun eli ensi vuoden maaliskuun loppuun.