KT: Kunnille ei tule antaa enää uusia tehtäviä – ongelmia sekä rahoituksen että henkilöstön riittävyydessä
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mukaan kuntiin ja hyvinvointialueille ei tulisi määrätä enää uusia tehtäviä.
KT sanoo, että valtiovalta on vuosien saatossa lisännyt kuntien hoidettavia tehtäviä tai säädellyt niitä esimerkiksi henkilöstömitoitusten kautta. Samalla tehtävien hoitoon ei ole välttämättä annettu riittävää rahoitusta tai varmistettu, että tarvittavaa henkilöstöä on tarpeeksi saatavilla.
KT julkisti tänään hallitusohjelmatavoitteensa. Niiden mukaan Suomen tulevan hallituksen pitää huolehtia julkisen talouden tasapainosta, toimivista työmarkkinoista ja henkilöstön saatavuudesta.
Valtion tulee huolehtia täysimääräisesti sote-uudistuksen tuomista muutoskuluista ja palkkaharmonisoinnin kuluista hyvinvointialueilla, KT painottaa. Se haluaa myös uudistaa yhteiskuntavaarallisia työtaisteluita koskevaa lainsäädäntöä ja nostaa työllisyysasteen 80 prosenttiin.
– Nuuka taloudenpito ja velkaantuminen jatkuvat kunnissa ja alueilla myös tulevina vuosina. Paikallishallinnon 49 miljardin kustannuksista noin puolet, eli 22,7 miljardia, on tänä vuonna ollut työvoimakustannuksia, sanoo KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen tiedotteessa.
Tavoitteiden taustalla on pitkään jatkunut julkisen talouden alijäämä. Viime aikojen kriisit eli koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat pahentaneet tulojen ja menojen epäsuhtaa. Hyvinvointiyhteiskunnan perusteita haastavat syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen.
KT on huolissaan paitsi yleisestä taloustilanteesta myös henkilöstön riittävyydestä. Se muistuttaa, että kunnissa ja hyvinvointialueilla on pulaa niin hoitajista, lääkäreistä, varhaiskasvattajista, sosiaalityöntekijöistä kuin monista muistakin ammattilaisista.
Koska monet julkisen alan ammatit ovat tiukasti säädeltyjä, täytyy tulevan hallituksen KT:n mukaan tarkastella uudelleen sote-alan ja varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia. Lääkkeeksi KT ehdottaa koulutusta ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
– Tuleva hallitus saattaa joutua tekemään päätöksiä siitä, mitä priorisoidaan, kun rahat ja henkilöstö eivät riitä kaikkien palveluiden tarjoamiseen. Sote-alueille tulee antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa siinä, minne henkilöstöä kannattaa kohdentaa, jotta se tuottaa eniten hyötyä kansalaisille, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.