KRP kertoo edenneensä merkittävästi Vastaamon tietomurron tutkinnassa, "kiinnostava tutkintalinja" Euroopan ulkopuolella

KRP:n mukaan laajamittaista Vastaamon asiakastietojen hyväksikäyttöä ei ole ilmennyt. Rikosilmoituksen tehneillä on tammikuun loppuun asti aikaa täyttää sähköinen kuulustelulomake poliisin sivuilla.
Vastaamo

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi keskiviikkona edistyneensä merkittävästi Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron tutkinnassa. KRP:n mukaan tutkinnassa on vahvistunut ”kiinnostava tutkintalinja”, joka suuntautuu Euroopan ulkopuolelle.

KRP ei kertonut tarkemmin, mihin maahan tai maihin tutkintalinja suuntautuu. Myös mahdollisten epäiltyjen määrää on sen mukaan liian varhaista kommentoida.

Tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan tutkinnassa on vaihdettu tietoa ”5–10 maan kanssa”. Hän korostaa, että ulkomaille suuntautuva tutkintalinja ei tarkoita, että suomalaisen epäillyn tai epäiltyjen mahdollisuus olisi suljettu pois.

–  Kyse on siitä, että jälkemme johtavat tekovälineen tai -paikan suhteen ulkomaille. Se ei poissulje suomalaista tai suomenkielistä tekijää, Leponen kertoi.

Vastaamo oli yksi Suomen suurimmista psykoterapiapalvelujen tarjoajista. Viime vuoden lokakuussa se kertoi joutuneensa tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Tietomurrossa vietyjä, arkaluontoisia asiakastietoja on julkaistu netissä ja asiakkaille on lähetetty kiristysviestejä.

KRP tutkii asiassa törkeää tietomurtoa, törkeää kiristystä ja törkeää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Tutkinnasta tekevät erityisen haastavaa nettirikollisuuden globaali luonne ja tutkittavana olevan aineiston laajuus.

Leponen uskoo silti edelleen, että tietomurto on selvitettävissä.

–  Olemme yhä sitä mieltä, että olemme jäljillä ja jossain vaiheessa tekijä tai tekijät jäävät kiinni. Onko se sitten ensi viikolla vai vasta vuoden päästä, sitä on vaikea arvioida.

Poliisi on selvittänyt myös sitä, onko tietomurrossa vietyjä Vastaamon asiakkaiden henkilötietoja käytetty esimerkiksi identiteettivarkauksiin tai petoksiin. KRP:n mukaan laajamittaista hyväksikäyttöä ei ole toistaiseksi havaittu.

–  Mahdollisia tapauksia on muutamia kymmeniä. Sanomme mahdollisia, koska on tapauksia, joissa henkilötiedot ovat voineet mennä muutenkin, esimerkiksi kun on hukattu passi tai henkilökortti. Mutta tietty kun tiedot ovat kerran menneet nettiin, ne ovat siellä pysyvästi ja on mahdollista ja todennäköistäkin, että niitä voidaan käyttää hyväksi hyvinkin pitkällä aikavälillä, KRP:n rikosylikomisario Tero Muurman kertoo.

KRP:n mukaan tähän mennessä noin 22  000 ihmistä on tehnyt rikosilmoituksen tietomurtoon liittyen. Lisäksi KRP arvioi, että on vielä noin 10  000 ihmistä, jotka eivät ole sitä tehneet.

Rikosilmoituksen tehneiden osalta kuuleminen on alkamassa. Koska heitä on niin paljon, kuuleminen toteutetaan pääosin netissä lomakkeella, joka löytyy poliisin sähköisestä asiointipalvelusta poliisi.fi-sivuilla. Lausuman voi antaa tammikuun loppuun saakka.

Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla. KRP korostaa, että tietoturvasyistä poliisi ei lähetä henkilökohtaisia kutsuja tai linkkiä kuulustelulomakkeelle. Jos asianomistaja saa poliisin nimissä lähetetyn viestin tai linkin, se ei ole aito, eikä viestissä olevaa linkkiä pidä avata.

Poliisin sivuilla on tarkempia ohjeita tietomurron uhreille sekä opasvideo lomakkeen täyttämiseen. Apua ja neuvoja saa myös Rikosuhripäivystyksestä.