Koulut alkavat tulevana lukuvuonna lähiopetuksena – opetushallituksen mukaan kynnys siirtyä etäopetukseen on korkea

Varhaiskasvatus, opetus ja koulutus alkavat tänä vuonna lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Kynnys etäopetukseen siirtymiseen on Opetushallituksen mukaan melko korkea.

–  Se muuttui jo viime lukuvuonna korkeaksi. Vielä aikaisempina vuosina toisella asteella oli kansallinen etäopetussuositus, mutta viime tammikuussa sitä ei annettu, vaikka tautitilanne oli vakava. Kyllä se kynnys on varmaan ainakin sen korkuinen kuin viime lukuvuonnakin, opetusneuvos Laura Francke sanoi STT:lle.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus järjestetään alkavana lukuvuotena normaaliolojen lainsäädännön mukaisesti.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi perusopetuksen oppilasryhmien siirtyminen etäopetukseen ei enää ole mahdollista kuten oli kahtena edeltävänä lukuvuotena, jolloin koronavirustilanteen vuoksi säädetyt väliaikaiset lainsäädännölliset muutokset olivat voimassa.

Yksittäisten oppilaiden siirtyminen etäopetukseen on perusopetuslain mukaan yhä mahdollista terveydellisistä syistä.

–  Myös suositus ryhmien erillään pitämisestä, koulujen vierailijakiellot sekä rajoitukset retkien järjestämiseen poistuvat. Kasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen ei enää tulevana lukuvuonna ole vastaavia rajoituksia, Francke sanoi.

Koronatilanteen mahdolliseen heikkenemiseen koulujen alkaessa on Opetushallituksen mukaan varauduttu jatkamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamien ohjeistusten noudattamista.

–  Ei tulla oireisena varhaisopetukseen tai kouluun, noudatetaan hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, tehostetaan mahdollisuuksien mukaan tilojen siivoamista ja ilmanvaihtoa. Nämä ovat THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksia, Francke kertoi.

Koronapandemia on kurittanut sekä lasten ja nuorten että opetus- ja varhaiskasvatusalan henkilöstön hyvinvointia. Pandemia on lisäksi aiheuttanut oppimisvajetta.

Francken mukaan oppimisvajeeseen pyritään puuttumaan määrärahoilla, joita on myönnetty varhaiskasvatukseen, perus- ja esiopetukseen ja toisen asteen koulutukseen.

Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa on yhteensä 120 miljoonan euron määräraha, josta 58 miljoonaa euroa on osoitettu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen sekä 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen.

–  Eniten (kasvatuksen tai opetuksen) järjestäjät ovat käyttäneet määrärahoja henkilöstön palkkaamiseen. Siten voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja tai antaa yksilöllisempää tukiopetusta.

Hyvinvointivajeen paikkaaminen voi olla hankalampaa, Francke sanoi.

–  Koulu itsessään on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä. Oppilashuollon henkilöstöä on (pandemiavuosina) siirretty muihin terveydenhuollon tehtäviin. Olisi todella tärkeää, että oppilashuoltopalvelut olisivat kouluissa riittävät, koska oppimisen ja hyvinvoinnin yhteys on niin selvä.

Pandemiavuodet ovat koetelleet myös lasten ja nuorten tulevaisuususkoa, jonka ylläpitäminen on Opetushallituksen mukaan yksi tulevan lukuvuoden painopisteistä.

–  Jo se luo tulevaisuususkoa, että osallistuu kasvatukseen ja koulutukseen ja arki pyörii. Uskon luominen normaalissa arjessa on tärkeää esimerkiksi sitä kautta, että opiskelumahdollisuuksia ja töitä on, vaikka kaikki ympärillä näyttää myllertävän. Tähän linkittyy myös se, että alan henkilöstö voi hyvin. Hyvinvointi välittyy lapsille ja nuorille, Francke sanoi.

Lukuvuosi aloitetaan Opetushallituksen mukaan tilanteessa, jossa yhteiskunnassa on käynnissä useampia häiriötiloja. Näitä ovat muun muassa koronatilanne, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Suomen turvallisuustilanteen muuttuminen ja mahdolliset hybridi- ja kyberturvallisuusuhkat sekä informaatiovaikuttaminen.

–  Monihäiriötilanteessa kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöltä vaaditaan kriisinsietokykyä ja resilienssiä, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä sanoi torstaiaamuna mediatilaisuudessa.

Koronapandemian aiheuttama hyvinvoinnin heikkeneminen ja eriarvoistuminen luovat Kelhän mukaan haasteita opetukselle ja kasvatukselle.

Yksilöllisen tuen tarve on kasvanut ja sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut. Lapsen ja nuoren tausta vaikuttaa entistä enemmän oppimiseen.

–  Tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vastuunkantoa, jotta voimme taata tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen peruskoulutuksen kaikille Suomessa, Kelhä sanoi.