Kouluhyökkäys saa Opetushallituksen syynäämään läpi ohjeensa: "Näitä asioita on syytä harjoitella"

Väkivalta

Koulujen turvatoimet vaihtelevat koulusta ja paikkakunnasta toiseen.

Opetushallituksen mukaan osa kouluista käyttää kulkukortteja ja turvakameroita, mutta niiden tarpeellisuus on jätetty paikallisesti harkittavaksi.

Kaikilla kouluilla pitää kuitenkin nykyään olla kriisisuunnitelma, jossa on kuvattu erilaisia häiriötilanteita ja niihin varautumista.

Koulujen turvallisuus nousi ajankohtaiseksi Kuopiossa tiistaina tehdyn kouluhyökkäyksen vuoksi.

Johtaja ja valmiuspäällikkö Matti Lahtinen Opetushallituksesta sanoo, että myös väkivaltatilanteet pitäisi olla erikseen huomioitu kriisisuunnitelmassa.

Tulipalojen varalta koulussa järjestetään säännöllisesti evakuointiharjoituksia, mutta kouluhyökkäystilanteiden käytännön harjoittelemisesta ei Opetushallituksella ole tarkkaa seurantaa.

– Varmaan siinä on koulukohtaisia eroja. Kyllä Opetushallituksen määräys lähtee siitä, että kriisisuunnitelma pitää sisällään myös sen, miten sitä tilannetta harjoitellaan, sanoo Lahtinen.

– Tietysti nämä ikävät tapaukset aina viimeistään nostavat esille sen tarpeen, että näitä asioita on syytä harjoitella.

Harjoittelussa on tärkeää yhteistyö paikallisten pelastusviranomaisten, kuten palokuntien ja poliisin kanssa.

Lahtisen mukaan sitä ei kuitenkaan ole tarkkaan määritelty, kuinka usein harjoituksia pitää järjestää, vaan se tulee tehdä ”riittävän usein”.

– Kun tulee uusia opettajia tai uutta henkilöstöä, niin heidän kanssaan pitää käydä ne suunnitelmat lävitse. Ja totta kai oppilaat ja opiskelijat vaihtuvat. Ja aika ajoin sitä pitää toistaa, jotta nämä asiat eivät unohdu.

Lahtinen arvioi, että varsinaisten vartijoiden käyttö on kouluissa harvinaista.

Hänen käsityksensä mukaan valtaosassa kouluja on yhä oma vahtimestari, joskin tehtävä voi olla ulkoistettu jonkin yrityksen hoidettavaksi.

Kameravalvonta on sen sijaan nykyään tavallista. Etenkin rakennuksen ulkopuolisten kameroiden katsotaan vähentävän myös esimerkiksi seinien töhrimistä.

– Mitään ehdotonta vaatimusta, että koulussa pitäisi olla kameravalvonta, ei ole. Se on paikallisesti harkittava asia, Lahtinen sanoo.

Meillä Suomessa kuitenkin luottamus turvallisuuteen on vielä varsin korkealla tasolla.

Valmiuspäällikkö Matti Lahtinen

Lahtisen käsityksen mukaan Suomessakin on nykyään kouluja, joiden ovet pysyvät lukossa ja ne saa auki esimerkiksi tunnistekortilla.

Toisaalta monissa kouluissa ovet pidetään yhä lukitsematta tavallisissa oloissa.

– Meillä Suomessa kuitenkin luottamus turvallisuuteen on vielä varsin korkealla tasolla, Lahtinen sanoo.

Kuopion tapauksessa hyökkääjällä oli mukanaan iso teräase. Lahtisen tietojen mukaan missään Suomen kouluista ei ole metallinpaljastimia, vaikka asiasta on silloin tällöin keskusteltu.

– Jos joku tekee hyökkäyksen, niin se, että jokin paljastin siinä pirisee, ei yksistään estä sitä hyökkäystä.

Luvatta kouluun tuodut teräaseet eivät Lahtisen mukaan ole tällä hetkellä mikään erityinen ongelma yleisellä tasolla.

Hän muistuttaa, että lainsäädäntö on kehittynyt tässäkin asiassa vuosien varrella.

Nykyisin opettajilla on oikeus ottaa vaarallinen esine haltuun viime kädessä voimaa käyttämällä.

Lahtisen mukaan tällaisissa tilanteissa on silti arvioitava tarkkaan, kannattaako kamppailuun ryhtyä.

– Monesti yhteydenotto poliisiin on se oikea tapa, jolla puututaan.

Opetushallituksessa aiotaan Kuopion hyökkäyksen vuoksi käydä läpi kouluille suunnattu turvallisuusmateriaali.

Esimerkiksi netissä oleva turvallisuusopas on kuitenkin uusittu viimeksi keväällä.

– Nyt vielä katsotaan ihan systemaattisesti lävitse, että meillä kaikki ohjeet ja oppaat ovat ajantasaisia. Tässä vaiheessa en pysty sanomaan, onko jotain tarkistamisen tarvetta, Lahtinen sanoo.

Kokonaisuudessa tärkeitä ovat myös koulujen opiskeluhuolto ja ennaltaehkäisevän puuttumisen muodot.

Koulun keinoja ovat esimerkiksi kouluterveydenhuolto, psykologitoiminta ja kuraattoritoiminta.

Lisäksi kouluyhteisön tasolla tehdään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jossa Lahtisen mukaan aistitaan ilmapiiriä koulussa ja mahdollisia riskitekijöitä.

–  Se, että ennaltaehkäistään tällaisia tapauksia, on vaikuttavinta. Mutta se nyt ei ole pelkästään koulun asia, vaan koko yhteiskunnan.