Kotitalouksien varallisuuserot kasvoivat – rikkain kymmenesosa omistaa lähes puolet nettovarallisuudesta
Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina, ilmenee Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksesta.
Varakkain kymmenesosa kotitalouksista omisti 47 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2016. Osuus kasvoi noin prosenttiyksikön verran edellisestä tutkimuksesta, joka koski vuotta 2013.
Kotitalous kuului rikkaimpaan kymmenykseen, jos sillä oli nettovarallisuutta vähintään 485 000 euroa.
Nettovarallisuus tarkoittaa varojen ja velkojen erotusta.
Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan osakekurssien nousu on vaikuttanut varallisuuserojen kasvuun.
– Varakkaimmilla on eniten finanssivarallisuutta, jonka arvo on noussut vauhdikkaasti, Kärkkäinen sanoo.
Merkittävä osa eli noin puolet suomalaisten varoista on edelleen kiinni omassa asunnossa.
Kärkkäinen kuitenkin huomauttaa, että oman asunnon osuus kotitalouksien varallisuudesta on pikkuhiljaa vähenemässä.
Hän pitää myönteisenä, että ihmiset laittavat varojaan yhä enemmän myös muihin kohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin.
Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti yhteensä kuusi prosenttia nettovarallisuudesta.
Se oli hieman vähemmän kuin edellisessä varallisuustutkimuksessa.
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 107 200 euroa vuonna 2016. Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua.
Puolella kotitalouksista oli siis enemmän kuin 107 200 euroa nettovarallisuutta.
Varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet.
Nordean Kärkkäisen mukaan uudet eläkeläiset saavat keskimäärin aiempaa korkeampaa eläkettä, ja myös heidän keskimääräinen varallisuutensa on kasvanut.
Eläkeikään mennessä monille kotitalouksille on ehtinyt kertyä nettovarallisuutta, kun asuntovelka on saatu maksettua pois.
65–74-vuotiailla nettovarallisuuden mediaani oli noin 200 000 euroa.
Tilastokeskus tekee kotitalouksien varallisuustutkimuksen muutaman vuoden välein.
Rikkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on ollut jo pitkään kasvussa.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on silti yhä pienten varallisuuserojen maa. Esimerkiksi Ruotsissa varallisuuserot ovat Kärkkäisen mukaan huomattavasti suuremmat.