Koronarajoituksia puretaan läpi Euroopan korkeista tartuntamääristä huolimatta

Tehohoidon tarve on joissain maissa jopa laskenut, kun omikron on saanut tartuntamäärät nopeaan nousuun.
Koronarajoitukset

Useita Euroopan maita yhdistää tällä hetkellä kaksi asiaa: päivittäisissä koronatartuntamäärissä tehdään jatkuvasti ennätyksiä, mutta toisaalta koronarajoituksia ollaan purkamassa.

Tiukkojen rajoitustoimien suosio on laskenut selvästi omikronmuunnoksen joulukuusta lähtien aiheuttaman tartunta-aallon aikana. Koronakuolemien määrä ja sairaalakuormitus ovat jääneet tuntuvasti aiempia aaltoja alhaisemmiksi, vaikka tartuntamäärät ovat selvästi korkeammalla. Tästä on kiittäminen sekä rokotuksia että omikronin suhteellista lievyyttä aiempiin virusmuotoihin verrattuna.

Britannia oli ensimmäinen Euroopan maa, johon omikron iski täydellä voimallaan, ja siellä aalto on myös pisimmällä. Tartuntamäärät kääntyivätkin maassa tammikuun puolivälissä nopeaan laskuun.

Tammikuun edetessä rajoituksia on edelleen purettu, ja torstaina valtaosa koronarajoituksista poistui Englannissa. Maskipakko julkisissa tiloissa päättyi, eikä koronapassiakaan ole enää pakko käyttää esimerkiksi tapahtumissa.

Tanskassa on ollut, osittain ahkeran testaamisen takia, viime aikoina Euroopan korkein ilmaantuvuus. Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on silti lähes puolittunut tammikuun alun huipusta.

Tanska ilmoittikin keskiviikkona, että maa purkaa koronarajoituksensa 1. helmikuuta. Roskakoriin lentävät niin ravintolarajoitukset kuin rokotepassin käyttökin.

Tanskan kanssa samoilla linjoilla on Espanja, jonka hallitus herätellyt keskustelua siitä, että koronavirukseen pitäisi vähitellen alkaa suhtautua muiden kausivirusten tapaan.

Ruotsissa on otettu omikronaallon aikana käyttöön jonkin verran rajoituksia, esimerkiksi baarit saavat olla auki kello 23 asti.

Koronakuolemia Ruotsissa kirjataan vain pieni osa kevään 2020 ja viime talven aaltojen lukemista.

Terveysministeri Lena Hallengren kertoi keskiviikkona, että useimmat rajoitukset voidaan purkaa 9. helmikuuta, jos tilanne on tasaantunut siihen mennessä.

Tiukan linja maihin kuuluu Hollanti, jossa on ollut käytössä joulusta lähtien ehkäpä Euroopan kireimmät koronarajoitukset. Ravintolat, museot ja elokuvateatterit saivat viimein avautua maassa keskiviikkona.

Pääministeri Mark Rutte perusteli päätöstä ”suurilla jännitteillä ja avunhuudoilla” ravintola- ja kulttuurialoilla.

Hollannin tartuntamäärät ovat rajoituksista huolimatta nousseet ennätyslukemiin. Kuolemia kirjataan nyt kuitenkin paljon vähemmän kuin marras-joulukuun vaihteessa deltamuunnoksen riehuessa maassa.

Itävallassa ilmoitettiin keskiviikkona, että marraskuussa delta-aallon aikaan voimaan astunut rokottamattomien sulkutila päättyy maanantaina. Hallituksen mukaan sairaalakuormitus on nyt helpottanut sen verran, ettei sulkutilaa enää tarvita.

Ranskassa tartuntamäärät ovat ampuneet pilviin, ja viime päivinä tartuntoja on kirjattu päivittäin yli 300 000.

Omikron on aiheuttanut kuormittanut sairaaloita, mutta ei yhtä paljon kuin aiemmissa aalloissa. Ranska aloittaa rajoitusten vaiheittaisen purkamisen 2. helmikuuta.

Ranskassa on laitettu paljon paukkuja rokotepassiin, johon ei enää maanantaista lähtien kelvannut negatiivinen testitulos.

Saksassakin on tehty tammikuussa ennätyksiä tartuntamäärissä, mutta sairaalakuormitus ja kuolemien määrä ovat laskeneet loppuvuodesta, jolloin delta kuritti maata.