Korona-aika laittaa osan vanhemmista äärirajoille, osa kokee viettävänsä elämänsä onnellisinta aikaa – Näin he perustelevat kokemuksiaan
Korona-aika kaikkine rajoituksineen näyttää vaikuttavan ihmisiin jopa päinvastaisilla tavoilla. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksen mukaan lasten vanhemmat jakaantuvat korona-aikana hyvinvoiviin ja huonostivoiviin.
Tutkimusta varten tehdyn kyselyn mukaan vanhemmista 54 prosenttia koki poikkeusajat synkkänä ja toivottamana ajanjaksona, mutta 44 prosenttia koki se valoisana ja toiveikkaana.
Tutkijatohtori Matilda Sorkkilan mukaan ne vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita ja kuormittavia tekijöitä elämässään, saattavat tuntea nyt vointinsa huonoksi tukiverkkojen ja palveluiden heikennyttyä.
– Ne vanhemmat puolestaan, jotka ovat kokeneet arjen kiireisenä ja stressaavana, saattavat nauttia korona-ajan tuomasta rauhoittumisesta ja yhteisestä ajasta perheen kanssa, Sorkkila sanoo yliopiston tiedotteella.
Kyselyyn vastanneista vanhemmista noin 20–30 prosenttia koki koronakriisin aikana vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa.
Vakavaa uupumisriskiä koki 9 prosenttia vastaajista. Heille vanhemmuuteen liittyvät uupumisoireet olivat päivittäisiä.
55 prosenttia vanhemmista koki uupumisoireita harvemmin tai ei lainkaan.
Kyselyn mukaan vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen.
– Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan. Yrityksistään huolimatta he eivät kuitenkaan olleet saaneet apua mistään, professori Kaisa Aunola kertoo tiedotteessa.
Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan voineet huonosti. Tutkijoidenkin yllätykseksi 72 prosenttia vastaajista koki, että korona-aika on vaikuttanut positiivisesti vanhempi-lapsi-suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta.
Kyselyyn osallistuneet kertoivat avoimissa vastauksissaan esimerkiksi nauttineensa yhteisestä ajasta perheenä ja saavansa vihdoin elää arvojensa mukaisesti.
– On mielenkiintoista, että kriisin aikaan jotkut kokevat olevansa onnellisimmillaan, eivätkä edes toivo paluuta vanhaan, Sorkkila pohtii.
Hänen mielestään jatkossa olisi syytä selvittää tutkimusten keinoin, mikä mekanismi erottaa positiivisia vaikutuksia kokeneet vanhemmat muista.