Korkojen reipas lasku voi tuoda kotitalouksille miljardeja euroja lisää kulutusvaraa

Asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euriborit ovat laskeneet vauhdilla viime aikoina, ja se antaa jo lisää liikkumavaraa monien suomalaisten talouteen.

Vuoden takaiseen verrattuna 12 kuukauden euribor on tullut jo runsaat 1,4 prosenttiyksikköä alaspäin. Jos korontarkistuspäivä osuisi kohdalle nyt, se tarkoittaisi esimerkiksi 150 000 euron asuntolainassa korkomenojen pienentymistä noin 180 eurolla kuukaudessa.

Pahimman korkokurimuksen väistyminen alkaa siis vähitellen tuoda tuntuvaa helpotusta asuntovelallisten arkeen.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo STT:lle, että moni kotitalous on joutunut viime vuosina tinkimään ei-pakollisista menoista, kuten harrastuksista, ulkona syömisestä ja matkustamisesta. Hän uskoo, että tällaisiin asioihin käytetään taas jatkossa rahaa, kun tilanne paranee korkojen laskun myötä.

– Tämä tuo sellaista liikkumavaraa monelle, että pystytään normalisoimaan kulutusta. Se tekee kyllä hyvää Suomen taloudelle. Tänä vuonna on nähty esimerkiksi kaupan alalla ja monilla palvelualoilla, vaikkapa ravintoloissa, aika heikkoa kehitystä sen takia, että ihmiset ovat joutuneet säästämään, Kostiainen sanoo.

Hän mainitsee, että kaupan ala ja palvelualat ovat isoja työllistäjiä. Kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen toipuminen voi parantaa työllisyyttä aloilla, jotka ovat kärsineet heikosta ostovoimasta.

– Sitä kautta se taas säteilee lisää palkkatuloja talouteen. Se voi potentiaalisesti johtaa positiiviseen kierteeseen ja myös laajemmin talouden piristymiseen.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että taloudellisesti tiukkoina aikoina kotitaloudet säästävät usein isoista hankinnoista, kuten asunnon tai auton ostamisesta.

– Toinen erä on ei-välttämättömät hankinnat, vaikkapa ulkomaanmatkat, kun niitä ilmankin voidaan elää.

Tämäntyyppisiin asioihin käytetään Mikkosen mukaan osa siitä lisärahasta, jonka korkojen lasku jättää suomalaisille.

– Arjen kulutuksessakin on näkynyt, että ihmiset ovat suosineet viime aikoina kaupan halpamerkkejä. Ehkäpä sitten pikkuhiljaa osa tästä palautuu halpamerkeistä brändituotteisiin, Mikkonen sanoo STT:lle.

Hän ei kuitenkaan usko, että kaikki vapautuvat eurot menevät saman tien kulutukseen.

– Osa menee säästöihin, koska moni perhe on viime vuosina joutunut käyttämään puskurisäästöjä, kun hinnat nousivat niin nopeasti. Moni voi olla sellaisessa tilanteessa, että on ihan hyväkin kasvattaa niitä puskureita uudelleen, Mikkonen sanoo.

Suomalaisten ostovoimaa tukee korkojen laskun ohella myös inflaation rauhoittuminen. Palkat nousevat nyt nopeammin kuin hinnat.

Kostiainen tosin huomauttaa, että ostovoima ei vieläkään ole kovin kummoinen, kun verrataan muutaman vuoden takaiseen tasoon.

– Kestää varmasti useamman vuoden ennen kuin päästään sille ostovoiman tasolle, jolla oltiin.

Vastatuulta kotitalouksille tuo nyt etenkin työttömyyden kasvu, joka on jatkunut tämän vuoden aikana.

– Osalta ovat loppuneet työt, ja myös niillä, joilla työpaikka on säilynyt, epävarmuus työn jatkumisesta on kasvanut. Se aiheuttaa tietysti huolta ja voi johtaa siihen, että halutaan varautua eikä kuluteta, Kostiainen toteaa.

Perjantaina julkaistut tiedot kertovat, että kuluttajien luottamus pysyi yhä heikkona syyskuussa, vaikka korot olivat selvässä laskussa. Mikkonen arvelee, että viime vuosien poikkeuksellinen inflaatiopyrskähdys on voinut jättää epävarmuutta ihmisten mieliin.

– Itse kyllä odotan, että luottamus lähtee hiljalleen nousuun, Mikkonen sanoo.

Kun korot muutama vuosi sitten ampaisivat nousuun, se iski Suomen talouteen erityisen nopeasti. Yhtenä isona syynä tähän oli, että Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu vaihtuviin korkoihin.

Nyt paljon odotuksia on ladattu siihen, että korkojen lasku auttaisi Suomea pääsemään kiinni talouskasvuun. Esimerkiksi Nordea ennustaa, että Suomen talous kasvaisi ensi vuonna 1,5 prosenttia.

– Tärkein syy on nimenomaan kuluttajien ostovoiman palautuminen ja korkojen lasku, jotka ajavat taloutta ylöspäin, Kostiainen kertoo.

Jos korkotaso laskee viime vuoden noin neljästä prosentista ensi vuonna noin 2,5 prosenttiin, se tarkoittaisi Kostiaisen mukaan, että kotitalouksien korkomenot pienenevät yhteensä yli kaksi miljardia euroa vuositasolla.

– Puolentoista prosenttiyksikön lasku toisi reilut kaksi miljardia euroa ikään kuin kulutusvaraa.

Euriborien nopean laskun taustalla on osin myös huolestuttavia syitä. Tällä viikolla korkoja ovat painaneet odotukset Euroopan talouskehityksen heikentymisestä. Onko korkojen lasku lopulta sellainen asia, josta kannattaa Suomessa iloita?

– Jos korkojen lasku tulee siitä, että inflaatio on maltillistunut ja Euroopan talouskehitys on edes kohtuullista, niin se on erittäin hyvä asia Suomelle. Mutta jos korkojen lasku alkaa voimistua sen takia, että Euroopan taloudella menee huonosti, niin ei se sitten ole Suomellekaan hyvä asia, Mikkonen sanoo.

– Toistaiseksi ollaan vielä plussan puolella, hän arvioi.