Korkeimman oikeuden mukaan presidentin valitsijoiden pitäisi noudattaa osavaltion vaalitulosta

Yhdysvaltain seuraavan presidentin valitsee lopulta 538 valitsijaa äänestyksessä joulukuussa. Kahta vaille kaikissa osavaltioissa valitsijoiden pitäisi äänestää osavaltionsa voittanutta ehdokasta.

Tasaväkinen kisa Donald Trumpin ja Joe Bidenin välillä on herättänyt kysymyksen, voisiko tulos muuttua, jos yksikin valitsija lipeää ruodusta esimerkiksi tilanteessa 270–268.

Historiallisesti valitsijat ovat lähes aina noudattaneet vaalitulosta, mutta päinvastaisesta löytyy tuoreita esimerkkejä. Vuoden 2016 vaaleissa kaikkiaan 10 valitsijaa antoi äänensä jollekin muulle kuin osavaltion voittajalle. Äänistä seitsemän kirjattiin lopulliseen tulokseen.

Tapaukset päätyivät Coloradon ja Washingtonin osalta korkeimpaan oikeuteen. Se päätti viime kesänä, että osavaltioilla on oikeus vaatia valitsijoita äänestämään voittanutta ehdokasta ja rankaisemaan niskuroinnista. Mutta yrittää ilmeisesti yhä voi.

Nämä ”uskottomat valitsijat” eivät ole tähän mennessä vaikuttaneet vaalien lopputulokseen, koska kapinaäänet ovat lähes aina menneet jollekin muulle kuin vastapuolen pääehdokkaalle –  näin myös vuonna 2016.

Teoriassa mahdollinen on myös tilanne, jossa kumpikaan ehdokas ei saa taakseen 270 valitsijan ääntä: esimerkiksi tasapeli 269–269. Tällöin valintaprosessi siirtyy kongressiin.

Edustajainhuoneen äänestyksessä presidentistä jokaisella osavaltiolla on kuitenkin vain yksi ääni, ja valituksi tulemiseen tarvitaan yli puolet (26) äänistä. Jos presidenttiä ei saada valituksi, senaatin valitsema varapresidentti toimii virkaa toimittavana presidenttinä kunnes asia ratkeaa.