Kommentti: Suurten tunteiden iltapäivä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoustiloissa eduskunnan kirjastossa tehtiin tänään suomalaista poliittista historiaa.

Yli 20 perussuomalaisten kansanedustajaa, joukossaan entinen puheenjohtaja Timo Soini, marssi yhtenä joukkona ryhmäkokoukseen ja hetkeä sen jälkeen median eteen.

Ryhmän puhemiehenä toiminut Simon Elo ilmoitti joukon eronneen perussuomalaisista ja perustaneen uuden, Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän.

Siis ison puolueen täydellinen hajoaminen, täystuho.

Dramaattisempaa hetkeä saa maan poliittisesta lähihistoriasta hakea. Ainakaan omilta 17 vuodelta politiikan toimittajana sellaista ei tule mieleen.

– Tämä päätös todennäköisesti tuhoaa poliittiset uramme. Päätös, joka seurauksena meidät tuomitaan pettureiksi ja henkeämme uhataan. Teemme sen silti selkein mielin ja oikeista syistä, Elo julisti.

– Minulla on kaksivuotias poika. Minä haluan katsoa häntä silmiin myös jatkossa. En voi tehdä jotain sellaista, minkä kanssa en voi elää. Kysymys ei ole vain siitä, että Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi, vaan niistä tahoista, jotka yhdessä puolueemme kaappasivat.

Työministeri Jari Lindström lisäsi, että hänellä oli vielä puoluekokoukseen Jyväskylään mennessään poliittinen koti.

– Lauantaina minulla ei sitä enää ollut, lähdin kodittomana miehenä pois.

Ilmassa oli myös suurta historian ironiaa ja tragiikkaa, kun loikkarit eivät Soinin läpi viemän lainmuutoksen vuoksi enää saa mukaansa puoluetukea.

– Sanotaan näin, että setelit jäävät, mutta selkäranka pysyy, summasi Elo.

Suoran historiallisen linkin edeltäjäpuolue SMP:n perustajan Veikko Vennamon sättimiin ”seteliselkärankaisiin” loi kapinaryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Elomaan isä Arvo Sainio kuului SMP:stä 1972 eronneeseen 12 kansanedustajan ryhmään, joka muodosti Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eli SKYPin.

– Isän kohdalla ymmärrän ihan täysin, minä olin 17-vuotias, kun SMP meni kahtia. Syyt olivat sellaiset, että varmaan tämän päivän eduskuntaryhmistä ne olisivat hajoittaneet jokaisen. Siinä oli todella hyvä syy, ja meillä on nyt myös hyvä syy. Silloin pitää lähteä, jos tuntee, että asiat eivät mene oikeaan suuntaan, Elomaa pohti.

Timo Soini vastaili kysymyksiin lyhytsanaisesti silmät kosteina.

Vielä jonkin aikaa sitten hän ei varmasti aavistanut päättävänsä poliitikon uransa puolueloikkarina itse luomastaan puolueesta.

Pelimies on kuitenkin pelimies, lyttyyn lyötynäkin.

Vaikka Halla-aho vei Soinilta melkein kaiken, valtaa ja Soinin vennamolaista sielua hän ei sittenkään mukaansa saanut.