Kommentti: Rauhanliitosta voi tulla sotilasliitto – kannattaako EU-maiden jatkaa tulevaisuudessa Naton vasallina?
Suurin osa Euroopan unionin jäsenmaista kuuluu sotilasliitto Natoon. Näille maille Nato on ensisijainen turvallisuuden tae. Mutta voiko Naton kaikkivoipaisuuteen tuudittautua?
Sotilasliiton kantava voima on Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Yhdysvallat on maailman suurin sotilaallinen ja poliittinen mahti, mutta kuinka kauan se tulee tätä vielä olemaan? Liittovaltiosta on tullut entistä arvaamattomampi maailmanpolitiikan toimija presidentti Donald Trumpin kaudella. Tuontitullien asettaminen, nationalistissävytteinen Amerikka ensin-politiikka ja kriittiset äänet Eurooppaa kohtaan ovat vaikeuttaneet myös Nato-maiden sisäistä toimintaa.
Kuinka kauan Eurooppa voi luottaa siihen, että käytännöllisesti katsoen toiselta mantereelta johdettu sotilasliitto on Euroopan paras turvatakuu? Varsinkin kun Yhdysvaltojen ja EU:n politiikka muiden maailmanvaltojen suuntaan on kovin erilaista.
Yhdysvallat pelastaa Euroopan-ajattelulla on pitkät perinteet. Ensimmäiseen maailmansotaan Yhdysvallat lähti 1917, käytännössä sodan loppumetreille auttamaan ympärysvallat voittoon. Samoin toisen maailmansodan jälkeen katsottiin, että erityisesti Yhdysvallat vapautti Länsi-Euroopan Natsi-Saksan vallasta. Sodan jälkeen Yhdysvallat tarjosi Euroopan jälleenrakennukseen niin sanottua Marshall-apua. Samoihin aikoihin perustettiin myös Nato.
Yhdysvaltojen perinteinen rooli maailmanpolitiikan ja länsimaiden johtajana on murenemassa. Kaksinapainen maailmanjärjestys muuttui Neuvostoliiton hajottua 1991. Vaikka tämän jälkeen Yhdysvallat oli maailman ainoa kiistaton suurvalta, tilanne muuttui pikkuhiljaa kohti moninapaisuutta.
Moninapaisen maailman navoiksi voidaan määritellä Yhdysvaltojen lisäksi ainakin EU, Venäjä ja Kiina ja potentiaalia on esimerkiksi Intiassa ja Afrikan mantereella. Pienempiäkin napoja on, esimerkiksi teknologiamahti Japani.
Jos EU olisi sisäisesti yhtenäisempi, käyttäytyisikö se niin kuin maailmanvalta? Naton ja globaalin kauppapolitiikan vuoksi maanosa on riippuvainen yhdestä toisella mantereella sijaitsevasta valtiosta ja joutuu välillä myös käyttäytymään kuin Yhdysvaltojen nöyrä vasalli.
Jos EU haluaa olla itsessään vahva maailmanvalta, sen kannattaa tulevaisuudessa ehkä irrottautua sotilasliitosta Yhdysvaltojen kanssa ja luoda täysin oma ratkaisu.
EU syntyi diplomatian keinoin edistämään rauhaa ja vakautta Euroopassa. Samalla Nato kuitenkin vaikutti rinnalla sotilaallisena mahtina. Euroopassa on siis koko EU-ajan vaikuttanut sotilasliitto. Onko se tulevaisuudessa Nato vai EU itse? Tämä on tällä hetkellä toki kaukainen skenaario.