Kommentti: Maatalouden nakertajia riittää

Maataloutta ovat koetelleet viljelijätukien viivästyminen, Venäjän pakotteet ja tuottajahintojen lasku.

– Tämä on kuin jatkaisi maassa makaavan hakatun potkimista, keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Antti Rantakangas kuvasivat osuvasti, kun maatalouteen jälleen kohdistettiin uusia vaatimuksia. Tällä kertaa asialla olivat vihreät.

Vihreitten nuoren polven kansanedustaja Antero Vartia ja ekonomi Mikko Kiesiläinen esittivät Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että maatalouden tiheän tukiviidakon karsimiseksi maatalouden lomituspalveluista luovutaan viiden vuoden siirtymäkauden aikana.

Kirjoittajat perustelivat esitystä muun muassa sillä, että pienet tilat hyötyvät lomituspalvelusta suhteellisesti enemmän kuin suuret. Tämä on omalta osaltaan hidastanut Suomessa tilakokojen kasvua.

Vartian ja Kiesiläisen viestin ydin oli, että maataloudessa pitää siirtyä entistä isompiin ja tehokkaampiin tiloihin. Pienet tilat joutaa lopettaa, ja niiden isäntien ja emäntien on syytä hakeutua muihin hommiin.

Vihreät kannattavat siis tässäkin kokoomuslaista suuruuden ja tehokkuuden ideologiaa.

Tervemenoa-viestiä viljelijöille on ahkerasti toivottanut kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. Hänelle ei ole ongelma ostaa ruokapöytäänsä saksalaista lihaa tai ranskalaisia juustoja – kallistakaan.

Kun Vartiainen television ajankohtaiskeskustelussa ihmetteli viljelymaan korkeita hehtaarihintoja, minä puolestani mietin, mitä ovat neliöhinnat taloissa ja asunnoissa, joissa Vartiaisen kaltaiset isokenkäiset asuvat.

– Jos viljely on niin kannattamatonta, että suuri määrä tiloja uhkaa kaatua, miksi pellon hinta on niin korkea, viestillään vihreitten aateideologi Osmo Soininvaara haki ja sai julkisuutta aikaisemmin keväällä.

Vihreiden logiikan joustavuus on ihmetyttänyt ennenkin. Nytkin vihreät ovat toisella kädellä leikkaamassa maanviljelyltä ja toisella kädellä antamassa lisää.

Vihreät ovat myös samaan aikaan ajamassa keskittämistä, kun sanovat kantavansa huolta maaseudusta.

Maatalouden nakertajia löytyy vasemmalta ja oikealta.

Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta tosin hoksautti alkukuusta Maaseudun Tulevaisuudessa, että maatalouspolitiikkaa arvostellaan nyt poliittisen kentän oikealta laidalta, kun aiemmin maataloustukia ovat moittineet lähinnä vasemmiston edustajat.

Näinä someaikoina on helppo uskoa siihenkin Katajamäen havaintoon, että linja on entisestään koventunut.

Katajamäen mukaan keskustelijat ratsastavat vanhalla kaunaisella asenteella ja syyllistävät ihmisiä, jotka muutenkin ovat hyvin vaikeassa tilanteessa.

Viljelijät ovat avainasemassa. Ilman heidän viitseliäisyyttään pellot jäisivät viljelemättä ja karjat hoitamatta. Nekin ruuat olisi tuotava ulkomailta.

Eikä suomalainen maatalous ei ole pelkästään alle 100 000 viljelijän asia. Sen vaikutuspiirissä arviolta 300 000 suomalaista saa työtä. Viljely ja elintarviketeollisuus tuottavat sitä monien suosimaa kotimaista ruokaa.