Kommentti: Kuusi vuotta sitten Niinistön suosio alkoi sulaa ennakkoäänestyksen aikana – toistaako historia itseään?
Presidentinvaalien ennakkoäänestyksen käynnistyessä erityisesti kampanjatiimeissä odotetaan kuumeisesti seuraavia gallupeja.
Sauli Niinistön etumatka on kiistatta suuri, mutta muillakin ehdokkailla on vielä toivoa saavuttaa kaksinumeroinen kannatusluku – ainakin jos vilkaisee viime presidentinvaalien tuloksia.
Vuonna 2012 ehdokkaista näkyvimmän kirin teki vihreiden Pekka Haavisto, jonka noususta puhuttiin suoranaisena ilmiönä.
Haaviston kampanjan nousu alkoi kuitenkin verrattain myöhään. Yleisradion tammikuun alun mielipidemittauksessa Haavisto keräsi 8,3 prosentin kannatuksen, ja vielä joulukuussa kannatus oli pari prosenttiyksikköä alhaisempi.
Kaksinumeroisen kannatuslukeman Haavisto saavutti ennakkoäänestyksen alettua tammikuun puolessa välissä. Varsinaisena vaalipäivänä Haavisto keräsi 18,76 prosentin ääniosuuden.
Lähes tulkoon yhtä suuren kannatusharppauksen hyppäsi silloin keskustan ehdokkaana ollut Paavo Väyrynen.
Tammikuun alussa Väyrysen kannatus oli piirun verran Haavistoa jäljessä (8,2 prosenttia), mutta ennakkoäänestyksen alkaessa Väyrysen kannatuslukema oli jo 12 prosenttia. Vaalipäivänä hän nappasi 17,53 prosenttia annetuista äänistä.
Samalla kun haastajat nousivat, Niinistön suosio laski.
Niinistö oli koreillut gallupien kuninkaana pitkään, esimerkiksi syksyllä 2011 useissa mittauksissa Niinistöä kannatti reilusti yli puolet vastanneista. Vaalin ensimmäisellä kierroksella hän keräsi 36,96 prosentin ääniosuuden.
Viime vaalin gallupkäyriä tuijottelemalla oppii ainakin yhden asian: Tammikuun aikana voidaan nähdä suuria kannatusmuutoksia, kymmenen prosenttiyksikön nousu ei ole mahdoton temppu.
On myös ennenaikaista sanoa, että Suomen seuraava tasavallan presidentti valitaan heti ensimmäisellä kierroksella. Mahdollisuus toisenlaiseenkin tulokseen kytee.