Kommentti: Aktiivimalli, eriarvoistuminen ja työllisyys – ainakin nämä asiat ovat hallituksen pöydällä kehysriihessä
Hallitus aloitti tiistaina kehysriiheksi kutsutut talousneuvottelut. Pöydällä on Suomen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019-2022.
Kehysriihi on syksyn budjettiriihen lisäksi hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia justeerata talouspolitiikkaansa ennen vuoden päästä häämöttäviä eduskuntavaaleja, mutta suuria muutoksia aiempaan tuskin on luvassa.
Vaikka Suomen talous kasvaa ja valtion velkaantumisen kasvu on taittunut, julkinen talous velkaantuu edelleen keskellä suhdannehuippua.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) esiintyivät ennen neuvottelujen alkua toimittajien edessä varsin yksimielisenä.
– Meidän pitää saada tavoitteet maaliin, ei me vielä ihan perillä olla myöskään työllisyystavoitteissa. Hyvällä suunnalla ollaan, mutta tarvitaan toimia, jotka vahvistaa sitä. Ja sitten niin kuin kollegat tässä vierellä ovat todistaneet, niin tähän eriarvoituuskehityksen pysäyttämiseen sitten vielä täsmätoimia siinä pienen liikkumavaran puitteissa, mikä meillä on, pääministeri Juha Sipilä vastasi kysymykseen siitä, mitä hallitus aikoo vielä saada aikaan.
Käytännössä hallitus vie kehysriihessä eteenpäin jo sovittuja säästötoimia, mutta yrittää samalla tiristää lisärahaa eriarvoistumisen vähentämiseen ja työllisyystoimiin.
Valtiovarainministeri Orpon mukaan menolisäykset ovat suuruudeltaan kymmeniä miljoonia, maksimissaan sata miljoonaa. Lisäksi rahaa tärkeille hankkeille saatetaan löytää budjetin sisältä, käytännössä siis leikkaamalla muualta.
Vääntöä hallituspuolueiden välillä saattaa syntyä muun muassa siitä, miten aiemmin sovitut säästöt valtionhallinnon kuluista eli niin kutsuttu jts-miljardi kohdennetaan eri hallinnonalojen kesken.
Ainakin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on tyrmännyt puolustusmenoihin suunnitellut säästötavoitteet maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.
Kehysriihen ylivoimaisesti tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen.
Hallitus haluaa korjata etenkin työvoiman kohtaanto-ongelmaa eli sitä, että Suomessa avoinna olevien työpaikkojen vaatimukset ja sijainti eivät kohtaa työttömien osaamisen kanssa.
Ongelmaan haetaan todennäköisesti ratkaisua lisäämällä rahoitusta muuntokoulutukseen.
– Se on aika nopea tapa vastata siihen, että koulutetaan suoraan töihin ja vielä yhdessä työnantajan kanssa, Sipilä kommentoi asiaa tiistaina.
Myös hallituksen kritiikkiä herättänyttä aktiivimallia korjataan.
Sipilä lupaili korjauksia sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla.
Pääministeri kertoi hallituksen tutkineen muun muassa sitä, että jatkossa ammattiliittojen järjestämään ja omaehtoiseen koulutukseen osallistuminen hyväksyttäisiin aktiivisuuden osoitukseksi.
Talouskasvun käynnistyttyä etenkin keskustan puolelta on toivottu hallituksen löytävän keinoja myös “köyhän asian” edistämiseen.
Kehysriihessä asiaan tartutaan professori Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän työn pohjalta.
Saaren työryhmän ajatusten toteuttaminen on tärkeää keskustalaisille myös siksi, että ajatus työryhmän perustamisesta sai alkunsa pääministeri Sipilältä, joka kertoi asiasta julkisuuteen ensimmäistä kertaa keskustan puoluevaltuustossa marraskuussa 2016.
Pöydällä ovat todennäköisesti esimerkiksi pienimpien vanhempainpäivärahojen ja sairauspäivärahojen korottaminen sekä ylivelkaantuneiden taloudellisen tilanteen helpottaminen.
Hallituspuolue siniset on halunnut pitää neuvottelupöydässä myös kansaneläkkeen indeksijäädytysten perumista.
Veropäätöksiä budjettiriihessä ei puheenjohtajien mukaan vielä käsitellä, vaan ne jäävät syksyn budjettiriiheen.
Juttua muokattu klo 15:42. Korjattu otsikosta budjettiriihi muotoon kehysriihi.