Kokoomus otti ilon irti Haataisen "aktiivimalli kakkosesta" – Tuntuuko Marinin heiluttama keppi pehmoisemmalta, demareilta kyseltiin
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) eduskuntaan kiikuttama niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli ilahdutti kokoomusoppositiota eduskunnan tiistain istunnossa.
Kokoomuksen Timo Heinonen ja muutamat muut opposition edustajat näkivät Haataisen esityksessä vanhan tutun viime vaalikaudelta, työministeri Jari Lindströmin (ps./sin.) syliin kaatuneen ”aktiivimalli II:n”.
– Tuntuuko työttömästä se keppi pehmoisemmalta, kun sitä heiluttaa pääministeri Sanna Marin, kuin sitä olisi heilauttanut viime kaudella työministeri Lindström?
Heinonen näki, että keppi on nyt tukevasti pääministeri Marinin ja SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen käsissä. Kokoomusedustajan mukaan Haataisen esityksestä löytyvät niin karenssi, työssäolovelvoite kuin etuuksien menettämisetkin.
– Tässä on samat elementit, mitkä olivat silloin, mitä te vastustitte ja laitoitte tovereiden kanssa SAK:n johdolla koko maan seis.
Haatainen ja vasemmistopuolueiden edustajat kiistivät puolestaan kokoomuksen tulkinnan ja korostivat, että kyseessä on aivan eri asia.
SDPn eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arveli, että kokoomusta jäi harmittamaan viime vaalikaudella valmistellun ”keppimallin” ja sen leikkurien purkaminen.
– Onneksi on vaalit välissä, onneksi demokratia toimii. Nyt työttömien karensseja kevennetään läpi linjan.
SDP:n Matias Mäkynen sanoi viime vaalikauden aktiivimallien olleen epäonnistunutta työllisyyspolitiikkaa, jolle ei ole onnistuttu osoittamaan minkäänlaista vaikuttavuutta.
– Nyt sen sijaan tehdään uudenlaista työllisyyspolitiikkaa, jonka johtolauseena on inhimillisyys. Me lievennämme karensseja, me annamme ensimmäisestä kerrasta huomautuksen.
Mäkysen mukaan työttömyysturvassa on aina ollut velvollisuuksia ja niin tulee olemaan jatkossakin.
Keskustan Pasi Kivisaari arvosteli terminologian pyörittelyä, kun oleellisempaa olisi puhua uudistuksen sisällöstä.
– Tämä hallituksen esitys on todella pohjoismainen työnhakumalli, jonka tarkoituksena on siis tarjota työnhakijalle parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Siis pyrkimys siihen, että kenenkään työikäisen ei tarvitsisi jämähtää sohvalle, vaan häntä tuettaisiin aktiiviseen ja onnistuneeseen toimintaan työnhakuprosessin eri vaiheissa, Kivisaari näki.
Haataisen lähetekeskusteluun tuomalla esityksellä työnhakijan kanssa käytäisiin työnhakukeskustelu työttömyyden alkuvaiheessa lähtökohtaisesti kahden viikon välein.
Nykyisten kolmen kuukauden välein järjestettävien työnhakijan haastattelujen lisäksi työnhakijalle järjestettäisiin puolen vuoden välein kuukauden kestävä jakso, jonka aikana järjestettäisiin kaksi työnhakukeskustelua.
– Jotta työnhakijan oikeus työttömyysturvaan jatkuisi, tämän olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia. Täysi työnhakuvelvollisuus tarkoittaisi neljän työpaikan hakemista kuukaudessa. Työnhakuvelvollisuutta voitaisiin kuitenkin alentaa yksilöllisten syiden takia ja silloin, kun työnhaku ei tosiasiallisesti ole mahdollista juuri sillä hetkellä, Haatainen selvitti.
Haatainen näki esityksen eroavan merkittävästi hallituksen kumoamasta viime vaalikauden aktiivimallista. Ministeri huomautti, että aktiivimallissa työttömyysturvaetuuden määrää alennettiin hieman alle 5 prosentilla, vaikka työnhakija olisi parhaansa mukaan hakenut työmahdollisuuksia, mutta työpaikkaa ei jostakin syystä olisi löytynyt.
– Nyt esitetyssä mallissa työttömyysturvaseuraamuksia ei aseteta, jos työnhakija hakee työmahdollisuuksia asianmukaisesti, kuten suunnitelmassa sovitaan.
Haataisen mukaan nyt annettu esitys poikkeaa myös viime kaudella valmistellusta omatoimisen työnhaun mallista, jota myös aktiivimalli kakkoseksi kutsuttiin. Nyt työnhakijalle tarjottavaan tukeen on ministerin mukaan panostettu merkittävästi enemmän.
– Nimittäin työvoimapalvelujen resursseja tullaan lisäämään siten, että työvoimapalveluiden asiakaspalvelutehtäviin tulisi 1 200 uutta työntekijää. Tästä aiheutuu kustannuksia pysyvänä menolisäyksenä arviolta noin 70 miljoonaa euroa vuodessa., Haatainen selvitti.
Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä.
