Kokoomus, KD ja nyt-liike syyttävät hallitusta "nurkkapulttien rikkomisesta" – Orpo: Pakko tarttua järeimpään aseeseen
Kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike tivaavat välikysymyksessään hallitukselta, miksi se päätti puoliväliriihessä ylittää tulevien vuosien menokehykset sekä kiristää verotusta, vaikka talous on ponkaisemassa ennakoitua kovempaan kasvuun.
Lisäksi oppositiopuolueet näkevät, ettei hallitus pystynyt sopimaan sellaisista työllisyystoimista, joiden avulla julkisen talouden kestävyysvaje olisi mahdollista kuroa umpeen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon kutsuu kehysriihen neuvottelutuloksia suorastaan vaarallisiksi suomalaisten tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Siksi opposition on hänestä turvauduttava ”järeimpään aseeseen” eli välikysymykseen.
Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että hallitukselta odotettiin suunnitelmaa menokehyksiin palaamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi sekä velkaantumisen hillitsemiseksi.
Kokoomusjohtajan mielestä hallitus kuitenkin vallitsi vastuuttoman talouspolitiikan linjan, kun se rikkoi vuosikymmeniä julkisten varojen käyttöä suitsineen kehysmenettelyn perinteen.
Orpoa hiertää myös se, että valtiovarainministeriön asiantuntijoiden rooli oli Säätytalolla aiempaa pienempi. Myöskään valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei osallistunut kaikkiin neuvotteluihin.
– Nämä ovat sellaisia nurkkapulttien rikkomisia, joihin on pakko kiinnittää huomiota.
Lisäksi oppositiojohtaja varoittaa, että valtion kokonaisvelan kasvu saattaa vaikuttaa luottoluokittajien arvioihin.
– Tähän on pakko herätä. Hallituksen on pakko vastata, miksi se hylkää vastuullisen suomalaisen talouspolitiikan linjan. Miksi se pelaa riskipeliä ja tekee velkaohjelman?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen perusteli välikysymystä sillä, että hallitus on pettänyt kaksi keskeistä lupaustaan.
Mykkäsen mukaan Marinin hallitus ei ole esitellyt keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi, vaikka se on päättänyt pysyvistä lisämenoista.
Hallitus ilmoitti riihipäätösten perusteella tavoittelevansa yhteensä 40 000–44 500 lisätyöllistä, mutta oppositiossa laskelmiin ei luoteta.
Riihen jälkeen valtiovarainministeriö arvioikin, että toimien työllisyysvaikutus on vain noin 11 000.
Lisäksi ryhmäpomo Mykkänen muistutti, että vielä viime vuoden puolella sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että valtiovarainministeri Vanhanen korostivat menokehysten merkitystä taloudellisina ankkureina.
Hallitus päätti kehysriihessään, että ensi vuonna kehykset ylitetään 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 ne ylitetään 500 miljoonalla eurolla.
