Kirkon tuhopoltosta 25 vuotta – Koiramäen väki auttoi jälleenrakennuksessa
Tasan 25 vuotta sitten, 21. syyskuuta 1997 Suomi menetti palasen keskiaikaista sekä 1700-luvun historiaansa.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko silloisessa Vammalan kaupungissa oli saanut uutta kattoa kesällä. Eteläisen lappeen, asehuoneen ja sakariston yllä oli uusi haapapaanukatto, ja tätä oli juhlistettu 31. elokuuta. Kolme viikkoa myöhemmin ei enää ollut aihetta iloita.
Sunnuntai-iltana 21. syyskuuta kirkko oli ilmiliekeissä.
Ainutlaatuinen 1700-luvun sisustus tuhoutui täysin. Samoin paloivat kaikki muut palavat osat, kuten vasta uusittu paanukatto. Kivi- ja tiilirakenteet kuitenkin säilyivät käyttökelpoisina.
Noin vuosina 1506–1516 valmistunut kirkko jouduttiin rakentamaan uudestaan säilyneiden rakenteiden päälle. Työ kesti vuoteen 2003.
Tapaus ja jälleenrakennustyö saivat huomiota maanlaajuisesti. Rahoja hankkeelle keräsi reilun miljoonan markan edestä tunnettu paikallinen lastenkirjailija Mauri Kunnas. Hän laati Koiramäki-sarjansa pohjalta Koiramäen joulukirkko-teoksen, jonka tuotot lahjoitettiin kunnostushankkeelle. Joulukirkon mallina 1800-lukulaiselle koirayhteisölle toimi luonnollisesti Pyhän Olavin kirkko.
Syyllisen kiinnisaaminen vei viisi vuotta. Paikkakunnalla asunut 30-vuotias mies otettiin kiinni lokakuussa 2002.
Hän tunnusti murtautuneensa kirkkoon varastaakseen ehtoollisviiniä. Sitä ei kuitenkaan ollut museokirkossa. Hän sytytti kynttilöitä tarkoituksenaan hävittää sormenjälkensä. Penkin alle laitettu kynttilä kuitenkin sytytti puupenkin palamaan, ja palo levisi.
Pitkän rikoshistorian kerännyt mies oli ollut jo syyskuussa 1997 epäiltynä otettu turvasäilöön, mutta vapautettu näytön puutteessa. Hänen rikoshistoriaansa kuului väkivalta-, huumausaine- ja omaisuusrikoksia. Myös tuhopolton ja siitä kiinni ottamisen välisinä vuosina hän oli istunut vankilassa.
Tuhopolttaja tuomittiin ensin törkeästä tuhotyöstä viiden vuoden vankeuteen sekä 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Korkein oikeus laski vankeustuomiota kolmeen vuoteen ja kolmeen kuukauteen. Rikosnimike lievennettiin tuhotyöksi.
Kirkon kunnostustöissä oli päivänselvää, että vesistöiseen kansallismaisemaan kuuluva kirkkorakennus tehdään ulkopuolelta perinteisen kaltaiseksi. Sisustuksen kanssa oli enemmän mahdollisuuksia, ja keskustelua käytiinkin aktiivisesti. Joulukuussa 1997 sisustusta suunnittelemaan perustettiin työryhmä.
Työryhmä noudatti pääosin perinteitä, mutta lisäsi joukkoon moderneja elementtejä, kuten turkoosin värin ja modernin tavan maalata esittävää kirkkotaidetta. Maalaukset laativat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.
Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola vihki kirkon uudelleen käyttöön 3. elokuuta 2003. Kirkko on suosittu kesäajan vierailukohde.