Kiina visioi napaseudun silkkitietä

Muinaista silkkitien kauppareittiä elvyttämään pyrkivä Kiina näkee massiivisella hankkeellaan pohjoisen ulottuvuuden. Viime kuussa maa julkisti kautta aikain ensimmäisen arktisen strategiansa, jossa se sanoo haluavansa rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa ”napaseudun silkkitien” pohjoiseen.

Japanissa strategia on jo herättänyt pelkoja Kiinan aikeista kasvattaa poliittista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa arktisella alueella. Näin siitä huolimatta, että paperissa puhutaan kestävästä kehityksestä sekä kansainvälisen oikeuden, ympäristön ja alkuperäiskansojen kunnioittamisesta.

Kiina on ollut vuodesta 2013 tarkkailijajäsen Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajana Suomi parhaillaan toimii. Arktisten asioiden suurlähettilään Aleksi Härkösen mukaan Kiinan strategia ei sinällään neuvostolle kuulu vaan on maan oma kansallinen linjaus.

– Mutta siinä paperissa tunnustetaan, että Arktinen neuvosto on tämän arktisen alueen ensisijainen yhteistyöfoorumi.

Härkösen mukaan Suomi pyrkii edellisen puheenjohtajan Yhdysvaltain tavoin aktivoimaan tarkkailijajäsenten yhteydenpitoa Arktisen neuvoston työhön. Tämä on oleellista jo siksi, että arktisella alueella jään sulamista ja muita ongelmia aiheuttavat saasteet ja päästöt, kuten musta hiili eli nokipöly, syntyvät suurelta osin alueen ulkopuolella.

– Ympäristönsuojelu ja saasteiden kuriin saaminen on kiinalaisten strategiassa aika hyvin esillä, siihen kannattaa tarttua kiinni, Härkönen sanoo.

Ilmaston lämpeneminen etenee arktisella alueella tuplasti globaalia keskiarvoa nopeammin. On arvioitu, että jo 2030-luvulla pohjoisessa ei olisi kesällä enää lainkaan merijäätä. Tämän odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia muun muassa rahtiliikenteelle.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, ettei jäiden sulaminen välttämättä muuta pohjoisen olosuhteita yhtään helpommiksi, vaan ne voivat esimerkiksi laivaliikenteessä jopa vaikeutua.