Keskustan Peltokorpi: Keskusta on heikomman puolella, se näkyy Helsingin paperittomien palveluita koskevassa linjassa

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuun viimeisen päivän kokouksessaan tiukassa äänestyksessä paperittomille nykyistä laajemmat terveyspalvelut äänin 45-39.

Päätöksen takana oli alunperin vasemmistoliitosta lähtenyt valtuustoaloite, jonka kaupunginhallitus hyväksyi ja laittoi eteenpäin vain yhden äänen enemmistöllä.

Päätöstä edelsi pitkä ja ideologinen vääntö. Paperittomien palveluiden laajentamista kannattivat vasemmistoliiton lisäksi vihreät, Rkp ja keskusta. Sdp repesi kahtia, osan kannattaessa ja osan vastustaessa päätöstä. Kokoomus, kristilliset, perussuomalaiset ja siniset vastustivat palveluiden laajentamista.

Keskustan Terhi Peltokorpi ja työmatkalla olleen Laura Kolben varajäsenenä valtuuston kokouksessa ollut Pekka Puska kannattivat paperittomien palveluiden laajentamista.

– Tämä on ollut keskustan linja Helsingissä jo pitkään. Ajoimme myös terveyskeskusmaksujen poistoa. Se on samalla tavalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamista, Peltokorpi toteaa.

Tähänkin saakka paperittomilla on ollut oikeus akuuttiin sairaanhoitoon. Jatkossa he saavat myös välttämätöntä hoitoa sairauksiinsa, niiden lääkityksen ja seurannan, rokotukset sekä turvapaikanhakijoille taatun suun terveydenhoidon.

Edellisellä kaudella kansanedustajana toiminut Peltokorpi oli tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ajamassa lakiin paperittomille vastaavia oikeuksia. Silloin asia torpattiin, mikä harmittaa Peltokorpea vieläkin.

– Tätäkään vääntöä olisi tarvittu, kun asia olisi lailla säädetty.

Jo aiemmin Helsinki myönsi raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille laajemmat terveyspalvelut. Sitäkin keskusta oli mukana viemässä eteenpäin.

Peltokorpi perustelee palveluiden laajentamista ennen muuta inhimillisillä näkökohdilla. Hän on itse ollut tiiviissä yhteistyössä järjestöjen sekä turvapaikanhakijoita ja paperittomia auttavien yksityishenkilöiden kanssa.

– Jos ei ole henkilökohtaista yhteyttä näihin ihmisiin, asiaa ei ehkä koe samalla tavalla. Ulkoapäin tarkasteltuna voi ajatella helpommin vain rahaa ja suhtautua kliinisesti. Kun on kohdannut paperittomia ja paperittomuuden uhan alla olevia ihmisiä, tietää konkreettisesti, mitä nämä asiat tarkoittavat.

Keskustavaltuutetun mielestä ei voida rangaista kielteisen oleskelulupapäätöksen saanutta jättämällä hänet terveydenhuollon ulkopuolelle.

– Yhdenkään länsimaan laki ei edellytä, että paperitonta pitäisi kaksoisrangaista jättämällä hänet terveydenhuollon ulkopuolelle, hän toteaa.

Terveydenhuollon ammattilaisena hän korostaa lisäksi yleisen kansanterveyden näkökulmaa erityisesti tartuntatautien kannalta. Tätä painotti valtuustokeskustelussa myös Puska, joka totesi, ettei lääkärinä voi ajatella, että ihmisiä jätetään hoitamatta ja oman onnensa nojaan.

– Esimerkiksi tuberkuloosi on saatu Suomesta kertaalleen hävitettyä. Tällä hetkellä alle 9-vuotiaita ei ole rokotettu sitä vastaan. Sairauden riski kasvaa kaikkien keskuudessa, jos meillä on väkeä, joka tulee tuberkuloosimaista eikä ole saanut rokotusta, Peltokorpi huomauttaa.

Toisaalta, jos paperiton ei saa hoitoa sairauksiinsa tilanne pahentuessaan johtaa akuuttihoidon tarpeeseen, joka tulee kalliimmaksi.

Peltokorpi muistuttaa myös, ettei tämä päätös tarkoita ohituskaistaa paperittomille, vaan he ovat samalla tavalla jonon jatkona kuin muutkin. Hän viittaa vielä pari viikkoa sitten hallinto-oikeudesta tulleeseen ratkaisuun, jonka mukaan toimeentulotuen saamisen edellytyksenä ei ole kuntalaisuus.

– Tähän linjaan sopii mielestäni hyvin myös paperittomien oikeus terveyspalveluihin.

Peltokorven mukaan keskustelu valtuuston kokouksessa oli keskimäärin asiallista, mitään suuria yllätyksiäkään siinä ei tullut. Valtuutetut vain katsoivat asiaa eri näkökulmista. Demareilla korostui prosessuaalinen puoli. Osa heistä olisi halunnut palauttaa asian parempaan valmisteluun. Peltokorven mielestä se olisi tarkoittanut asian jäädyttämistä jälleen kuukausiksi.

– Vastustajien leiristä kuultiin puhetta myös siitä, että ensin pitäisi hoitaa oman maan asiat kuntoon. Eipä sieltä suunnalta kuitenkaan ole esitetty lisää rahaa sen enempää kotimaan vähäosaistenkaan hyväksi, Peltokorpi napauttaa.