Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta maahantulijoiden virtaa, nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta, Euroopan alueiden komiteassa vaikuttava Martikainen toteaa
Muokattu
A-
A+
Kehitysyhteistyö Hallitusneuvotteluista on löydyttävä selkeä suunnitelma kehitysrahoituksen nostolle, neuvoa-antavan EU:n elimen Euroopan alueiden komitean luonnonvarat-valiokunnan puheenjohtaja Ossi Martikainen (kesk.) vaatii.
Martikaisen mielestä Suomen kansainvälinen panos ja vaikutusvalta lisääntyvät lisäämällä kehitysyhteistyövaroja.
– Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta hallitsematonta maahantulijoiden virtaa, jatkuvia nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikalla. Nämä ongelmat eivät nykyään tunne valtionrajoja. Kehityspolitiikan onnistumisten ja laiminlyöntien seuraukset näkyvät koko maailmassa, Martikainen toteaa.
EU-maat ovat sitoutuneet YK:n suositukseen, jonka mukaan kehitysrahojen määrän tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
Vuonna 2019 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 989 miljoonaa euroa, mikä on 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan ja kehyslinjaukseen on saatava selvä tie ensin 0,7 prosentin tason saavuttamisesta tällä vaalikaudella ja yhden prosentin tasosta ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Martikainen näkee, että hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on kansainvälisissä asioissa omat "lempilapsensa".
Hän kuitenkin varoittaa tuloksellisuuden vaarantuvan, jos rakennetaan erikseen ohjelmat ja rahoitusvälineet kehityspolitikkaa, ilmastopolitiikkaa, rauhanvälitystä ja siviilikriisinhallintaa varten.
– Jos jokainen saa omat lelut ja laatikot, niin raha kyllä tulee käytetyksi, mutta kuka takaa toiminnan johdonmukaisuuden?
Martikaisen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, kehityspolitiikan ja globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yhteenkuuluvuutta tulisi parantaa.
– Euroopan unionin budjettivalmistelussa asia on ymmärretty ja johdonmukaisuutta pyritään parantamaan. Suomi voisi tässä nyt kiriä takamatkan kiinni ja nousta esimerkiksi ryhdikkäällä rahoituksen nostolla ja muodostamalla ulkopolitiikan alalle johdonmukaiset ja toimivat ministerinsalkkujen sisällöt, Martikainen linjaa.
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
KeskustaNyt
Suomenmaa
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta maahantulijoiden virtaa, nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta, Euroopan alueiden komiteassa vaikuttava Martikainen toteaa
Muokattu
A-
A+
Kehitysyhteistyö Hallitusneuvotteluista on löydyttävä selkeä suunnitelma kehitysrahoituksen nostolle, neuvoa-antavan EU:n elimen Euroopan alueiden komitean luonnonvarat-valiokunnan puheenjohtaja Ossi Martikainen (kesk.) vaatii.
Martikaisen mielestä Suomen kansainvälinen panos ja vaikutusvalta lisääntyvät lisäämällä kehitysyhteistyövaroja.
– Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta hallitsematonta maahantulijoiden virtaa, jatkuvia nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikalla. Nämä ongelmat eivät nykyään tunne valtionrajoja. Kehityspolitiikan onnistumisten ja laiminlyöntien seuraukset näkyvät koko maailmassa, Martikainen toteaa.
EU-maat ovat sitoutuneet YK:n suositukseen, jonka mukaan kehitysrahojen määrän tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
Vuonna 2019 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 989 miljoonaa euroa, mikä on 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan ja kehyslinjaukseen on saatava selvä tie ensin 0,7 prosentin tason saavuttamisesta tällä vaalikaudella ja yhden prosentin tasosta ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Martikainen näkee, että hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on kansainvälisissä asioissa omat "lempilapsensa".
Hän kuitenkin varoittaa tuloksellisuuden vaarantuvan, jos rakennetaan erikseen ohjelmat ja rahoitusvälineet kehityspolitikkaa, ilmastopolitiikkaa, rauhanvälitystä ja siviilikriisinhallintaa varten.
– Jos jokainen saa omat lelut ja laatikot, niin raha kyllä tulee käytetyksi, mutta kuka takaa toiminnan johdonmukaisuuden?
Martikaisen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, kehityspolitiikan ja globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yhteenkuuluvuutta tulisi parantaa.
– Euroopan unionin budjettivalmistelussa asia on ymmärretty ja johdonmukaisuutta pyritään parantamaan. Suomi voisi tässä nyt kiriä takamatkan kiinni ja nousta esimerkiksi ryhdikkäällä rahoituksen nostolla ja muodostamalla ulkopolitiikan alalle johdonmukaiset ja toimivat ministerinsalkkujen sisällöt, Martikainen linjaa.
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta maahantulijoiden virtaa, nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta, Euroopan alueiden komiteassa vaikuttava Martikainen toteaa
Muokattu
A-
A+
Kehitysyhteistyö Hallitusneuvotteluista on löydyttävä selkeä suunnitelma kehitysrahoituksen nostolle, neuvoa-antavan EU:n elimen Euroopan alueiden komitean luonnonvarat-valiokunnan puheenjohtaja Ossi Martikainen (kesk.) vaatii.
Martikaisen mielestä Suomen kansainvälinen panos ja vaikutusvalta lisääntyvät lisäämällä kehitysyhteistyövaroja.
– Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta hallitsematonta maahantulijoiden virtaa, jatkuvia nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikalla. Nämä ongelmat eivät nykyään tunne valtionrajoja. Kehityspolitiikan onnistumisten ja laiminlyöntien seuraukset näkyvät koko maailmassa, Martikainen toteaa.
EU-maat ovat sitoutuneet YK:n suositukseen, jonka mukaan kehitysrahojen määrän tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
Vuonna 2019 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 989 miljoonaa euroa, mikä on 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan ja kehyslinjaukseen on saatava selvä tie ensin 0,7 prosentin tason saavuttamisesta tällä vaalikaudella ja yhden prosentin tasosta ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Martikainen näkee, että hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on kansainvälisissä asioissa omat "lempilapsensa".
Hän kuitenkin varoittaa tuloksellisuuden vaarantuvan, jos rakennetaan erikseen ohjelmat ja rahoitusvälineet kehityspolitikkaa, ilmastopolitiikkaa, rauhanvälitystä ja siviilikriisinhallintaa varten.
– Jos jokainen saa omat lelut ja laatikot, niin raha kyllä tulee käytetyksi, mutta kuka takaa toiminnan johdonmukaisuuden?
Martikaisen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, kehityspolitiikan ja globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yhteenkuuluvuutta tulisi parantaa.
– Euroopan unionin budjettivalmistelussa asia on ymmärretty ja johdonmukaisuutta pyritään parantamaan. Suomi voisi tässä nyt kiriä takamatkan kiinni ja nousta esimerkiksi ryhdikkäällä rahoituksen nostolla ja muodostamalla ulkopolitiikan alalle johdonmukaiset ja toimivat ministerinsalkkujen sisällöt, Martikainen linjaa.
Ossi Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan tehtävä selvä suunnitelma kehitysrahojen nostamiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Wim Daneels
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF