Keskustan Mattila ja Kemppi kannattavat sosiaaliturvan indeksijäädytyksiä, mutta varoittavat hyvinvointialueille koituvasta lisälaskusta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai maanantai-iltana valmiiksi mietintönsä sosiaaliturvan indeksijäädytyksistä.
Oppositiopuolue keskusta tukee indeksijäädytyksiä, ja keskustalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Hanna-Leena Mattila ja Hilkka Kemppi perustelevat sitä julkisen talouden vahvistamisella ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamisella.
– Talous pitää laittaa kuntoon ja saada yhteiskunta kestävälle pohjalle. Tämä siksi, että meillä olisi hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa. Talouden kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu Suomen velka- ja alijäämäongelmiin, sanoo Mattila tiedotteessa.
Indeksijäädytys koskee muun muassa vähimmäismääräisiä sairauspäivärahoja, kuntoutusrahaa, työttömän perusturvaa, yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea sekä opintoetuuksia.
Mattilan mukaan keskustalle on kuitenkin tärkeää, että leikkaukset sosiaaliturvaan tapahtuvat oikeudenmukaisesti ja kokonaisvaikutusarviointien pohjalta.
Valiokunnassa on ollut samanaikaisesti käsittelyssä indeksien jäädytyksiä koskevan lakiesityksen kanssa yleistä asumistukea ja työttömyysturvaa koskevat lakiesitykset. Valiokunnan kuultavina olleiden asiantuntijoiden mukaan näiden lakiesitysten ehdottamat leikkaukset tulevat kohdistumaan samoihin ihmisryhmiin.
Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten yhteisvaikutusten arviointia ei ole kyetty ministeriöissä tekemään tyydyttävällä tavalla, näkee Hilkka Kemppi.
Keskustan valiokuntaryhmä kannattaa lakiesitystä, mutta kantaa erityisesti huolta lakiesityksen mahdollisista vaikutuksista lapsiperheisiin ja pienituloisiin naisiin. Laki indeksien jäädyttämisestä tulee kasvattamaan hyvinvointialueiden menoja.
– Asiantuntijakuulemisissa nousi toistuvasti huoli, että useiden etuuksien indeksijäädytykset kohdistuvat enemmän naisiin kuin miehiin, Kemppi toteaa tiedotteessa.
– Olen tyytyväinen, että valiokunta hyväksyi mietintötekstiin keskustan esityksen pienituloisten naisten huomioimisesta, kun tarkastellaan indeksien jäädytysten vaikutuksia juuri tähän ihmisryhmään, sanoo Mattila.
Kempin mukaan lapsilisiin esitetyt korotukset ovat sisänsä positiivisia perheiden tukemisen ja lapsiperheköyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Hän kuitenkin katsoo, etteivät ne kompensoi useille pienituloisille perheille kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia.
Mattila ja Kemppi ovat myös aluevaltuutettuja ja kantavat huolta hyvinvointialueiden lisääntyvistä menoista.
Valtaosa ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista on eläkkeensaajan asumistuen saajia, joiden asumisen sisältäviä hoivapalveluita tuotetaan pääosin palveluiden järjestäjälle, eli hyvinvointialueille. Mikäli asumisesta perittävä korvaus jäädytetään vuoden 2023 tasolle, siirtyy kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä johtuva korotuspaine hoivan palveluhintoihin, keskustalaiset varoittavat.
Keskustaedustajien mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus ei ole lakiesityksessä kartoittanut riittävästi eläkkeensaajien asumistukeen kohdistuvan indeksijäädytyksen vaikutusta hyvinvointialueiden talouteen. He esittivät mietintöön lausumaa, jossa hallitus ottaisi talousvaikutukset seurantaan. Lausumaa ei kuitenkaan hyväksytty.