Keskustan Lohi ja SDP:n Filatov kiistävät äänestäneensä omaa Sitra-suosikkiaan poliittiset lasit silmillä

Ainakaan SDP:ssä ei ollut sovittu yhteisesti, ketä hallintoneuvoston demarijäsenet kannattavat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran uudeksi yliasiamieheksi. Näin sanoo Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov.

– Ei meillä ollut ryhmäkeskustelua siitä, mihin ratkaisuun päädytään, Filatov sanoo.

Myöskään keskustassa ei tehty kansanedustaja Markus Lohen mukaan yhteistä linjausta siitä, kenen taakse mennään.

– Ei meillä tuolla tehty ryhmäpäätöksiä. Jokainen jäsen lienee päättänyt itsenäisesti, mihin lopputulokseen päätyy, Lohi kertoo.

Kaksi lähdettä sanoi Helsingin Sanomille aiemmin pitävänsä käytännössä varmana, että yliasiamieskisan hävinneen Tommi Laition viisi ääntä tulivat SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajilta. Muiden puolueiden edustajat äänestivät Atte Jääskeläistä.

Filatov ei ota kantaa, jakautuivatko äänet eri puolueiden osalta juuri näin.

– En lähde tätä spekuloimaan. Koska meillä oli suljettu lippuäänestys, niin minusta ei ole korrektia arvioida, miten kukin äänesti.

Opetus– ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana nykyisin toimiva Jääskeläinen nimitettiin Sitran uudeksi yliasiamieheksi sen jälkeen, kun kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto torppasi asiaa valmistelleen Sitran hallituksen esityksen uudesta yliasiamiehestä.

Perustelumuistiossaan Sitran hallitus totesi, että Jääskeläinen ja Laitio ovat molemmat ansioituneita johtajia ja toimijoita ja täyttävät yliasiamiehelle asetetut kelpoisuus- ja muut vaatimukset. Näistä kahdesta hallitus päätyi perusteellisen keskustelun jälkeen yhdessä esittämään uudeksi yliasiamieheksi Laitiota.

Laitio on yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston senior fellow. Hän on virkavapaalla Helsingin kaupungin johtotehtävistä.

Ennen lopullista valintaa hallintoneuvosto haastatteli molemmat kärkihakijat. Filatov kertoo olleensa itse valmis etenemään valinnassa Sitran hallituksen esittämällä tavalla, mutta Lohi ehdotti Jääskeläisen nimittämistä tehtävään. Lopulta Jääskeläinen nimitettiin yliasiamieheksi äänin 8–5.

Sekä Filatov että Lohi kiistävät, että he olisivat tehneet oman valintansa suosikkiehdokkaasta poliittiset silmälasit silmillä. Päätökset tehtiin ennen kaikkea tehtävään liittyvillä kriteereillä.

Sekä Filatov että Lohi kehuvat Jääskeläistä ja Laitiota hyviksi hakijoiksi. Kansanedustajat eivät kuitenkaan halua kertoa, mitkä nimenomaiset seikat ratkaisivat lopulta heidän oman valintansa.

– Kysymys on kokonaisarvioinnista – siitä, minkälaista johtajaa ja johtajakokemusta ja ehkä persoonaa tällä hetkellä Sitra elinkaarivaiheessaan nyt eniten kaipaa, Lohi sanoo ja lisää, että omassa harkinnassaan hän päätyi siihen, että Jääskeläisellä on paremmat edellytykset johtaa Sitraa.

Jääskeläinen aloittaa Sitran johdossa elokuun alussa, ja määräaikainen tehtävä kestää vuoden 2028 loppuun. Jääskeläinen saa yliasiamiehenä 19 785 euron kuukausipalkkaa. Lisäksi hän saa kuukausittain luontaisetuina Sitran käytännön mukaisesti lounas- ja matkapuhelinedun. Hallintoneuvosto myös päätti, ettei Jääskeläinen tule yliasiamiehenä Sitran työntekijöitä koskevan ryhmäeläkejärjestelmän piiriin.

– Eduissa ei tapahtunut aiempaan nähden erityisiä muutoksia, Filatov kertoo.

Sitra tiedotti yliasiamiehen valinnasta vasta, kun koko prosessi oli päätöksessä. Toisin kuin esimerkiksi Sitran nykyisen yliasiamiehen Jyrki Kataisen kohdalla, hallituksen esityksestä hallintoneuvostolle ei kerrottu erikseen eikä myöskään Jääskeläisen nimitystiedotteessa mainittu mitään siitä, että Sitran hallituksen esitys Laition valinnasta tehtävään oli torpattu hallintoneuvostossa.

– Pöytäkirja on julkinen, ja siitä näkee, miten prosessi on mennyt. Itse ajattelen sen niin, että kun johtaja on valittu, siitä tiedotetaan. Ja jos joku haluaa katsoa sitten ikään kuin sitä taustaa, se löytyy julkisista asiakirjoista, Filatov sanoo ja lisää, että jos keskeneräisistä asioista kerrotaan, se saattaa hankaloittaa prosessia ja joskus myös vahingoittaa mukana olevia ihmisiä.

Julkisuudessa ihmetystä on herättänyt myös Sitran hallituksen puheenjohtajan, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen osallistuminen yliasiamiehen valintaa koskevaan valmisteluprosessiin. Lehikoinen ja Jääskeläinen kun ovat toimineet ministeriössä esimies-alaissuhteessa.

Filatovin mukaan Sitran hallintoneuvostossa ei käyty keskustelua Lehikoisen mahdollisesta esteellisyydestä asiassa.

Sitra on eduskunnan alainen rahasto, jolla on merkittävä asema yhteiskunnassa. Eduskunta perusti sen aikoinaan vuonna 1967 lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Sitran ydinrooli on sen sivujen mukaan luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle.

Sitran toiminta rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Toiminnan vuotuinen budjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Peruspääomansa Sitra sai aikanaan valtiolta, käytännössä Suomen Pankilta. Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo vaihtelee. Vuoden 2022 lopussa se oli noin 941 miljoonaa euroa.