Keskustan Katainen: Mikäli suunnitelman vakaviin puutteisiin ei puututa nyt, ne voivat jäädä ohjaamaan suomalaista maa- ja metsätalouspolitiikkaa vuosikymmeniksi
Lausuntokierrokselle lähtenyt kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos ei valitettavasti täytä hyvän valmistelutavan vaatimuksia, vaan jättää ratkaisematta kaikkein keskeisimmät kysymykset ja siirtää vaikeat ratkaisut myöhempään, keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen moittii.
Maa- ja metsätalouden taholta on esitetty valmisteluvaiheen koko ajalta perusteltuja huolia, joihin ei ole vastattu, Katainen ihmettelee Suomenmaan blogissaan.
Erityisen huolestuttavaa hänen mielestään on, ettei boreaalisia luonnonmetsiä eli pohjoisia havumetsiä ole kyetty määrittelemään ministeriöiden kesken, vaan ratkaisu halutaan hakea komission kanssa käytävissä keskusteluissa.
– Vastuu ja valta suomalaisten metsien määrittelystä annettaisiin siis vapaaehtoisesti komission käsiin.
– Ilman selkeitä määritelmiä myöskään vaikutusarvioita ei voida tehdä uskottavasti.
Hallitus aikoo myös ohittaa eduskunnan ja lähettää ennallistamissuunnitelman komissiolle kommentoitavaksi syksyllä ilman laajempaa demokraattista keskustelua ja käsittelyä, Katainen toteaa.
– Kun kyse on asiakirjasta, joka vaikuttaa maankäyttöön, omaisuudensuojaan, luonnonvarapolitiikkaan sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin vuosikymmeniksi eteenpäin, perusteellinen parlamentaarinen keskustelu olisi vähimmäisvaatimus.
Kyse ei ole myöskään pienestä taloudellisesta kokonaisuudesta.
– Ennallistamisen kustannukset liikkuvat miljardiluokassa joka vuosi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, ja vuosittaiseksi rahoitusvajeeksi arvioidaan jo noin 400 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi on vastuutonta, ettei hallitus edes halua yrittää ratkaista painavimpia kysymyksiä suunnitelmassa ennen sen toimittamista komissiolle, Katainen kirjoittaa.
Maanomistajat ja koko metsäsektori joutuvat elämään siis edelleen epävarmuudessa ja epätietoisuudessa metsienkäytön suhteen, keskustameppi ihmettelee.
– Sillä on väistämättä myös vaikutuksensa teollisuuden investointipäätöksiin, puunhankintaan ja jopa suojelua pohtivien metsänomistajien ratkaisuihin.
– Mikäli suunnitelman vakaviin puutteisiin ei puututa nyt, ne voivat jäädä ohjaamaan suomalaista maa- ja metsätalouspolitiikkaa vuosikymmeniksi.