Keskustalta avaus eläkejärjestelmän uudistamisesta – Saarikko: Kestävämpi tapa kuin Purran puolihuolimaton heitto eläkeiästä
Keskusta laati vaihtoehtonsa hallituksen kehysriihipäätöksille. Oppositiopuolueen ohjelman kokoluokka on 7–8 miljardia euroa.
Kasvu- ja rakennetoimet kattavat summasta 4–5 miljardia euroa, tuloja eli pääosin verosopeutuksia on 1,9 miljardilla ja välittömiä menosopeutuksia eli leikkauksia 1,5 miljardia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus teki kehysriihessään kolmen miljardin euron sopeutukset ja tavoittelee niitä vaalikauden aikana kaikkiaan yhdeksällä miljardilla eurolla.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko huomauttaa, ettei Suomen taloutta pidä laittaa kuntoon siksi, että Suomi ei joutuisi EU:n tarkkailuluokalle.
– Tämän kaiken tarkoituksena ei ole se, että olisimme EU:n sääntöjen nojalla kuuliaisia, vaan meidän tarkoituksemme on se, että Suomi välttää konkurssin ja suomalaiset voisivat luottaa tämän maan talouteen, Saarikko totesi eduskunnassa, kun keskusta esitteli talousvaihtoehtoaan.
Saarikko luonnehtii Suomen talouden suursäätä todella synkäksi.
– Tähän mennessä tämän vaalikauden aikana Suomessa on oikeastaan kasvanut vain velka ja työttömyys, sekä ihmisten epävarmuus ja huoli huomisesta. Se ei ole kestävä tie.
Saarikko myös näkee, että viimeisen vuoden aikana Suomi on myös polarisoitunut ja ääripäistynyt entisestään.
– Sekään ei ole omiaan tekemään hyvää taloudelle.
Hallitus haluaa työmarkkinajärjestöiltä eläkeuudistuksen, joka vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.
Keskusta sen sijaan esittää jopa 2–3 miljardin euron uudistusta eläkejärjestelmään.
Puolue lopettaisi eläkkeen karttumisen työttömyyden ja tutkintojen ajalta. Lisäksi eläkerahoille tavoiteltaisiin korkeampia sijoitustuottoja. Eläkeikään keskusta ei puuttuisi.
Keskustan talousvaihtoehtoa tiedotustilaisuudessa kommentoinut ekonomisti, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää eläkeavausta yllättävänä.
– On teillä rohkeutta puuttua eläkejärjestelmään ilman SAK:ta ja EK:ta, mutta siellä on myös hyviä ehdotuksia jotka varmaankin heille kelpaavat, kuten sijoitustuottojen lisäämistä, hän toteaa.
Saarikon mukaan on ”enemmän kuin toivottavaa”, että maan hallituksen toivoma miljardin euron paketti todella syntyy työmarkkinajärjestöiltä, joille tehtävä annettiin.
– En usko, että tämä ympärillä tapahtunut muu työmarkkinakahakka ainakaan sitä neuvotteluasetelmaa on parantanut, ja se on tietenkin hyvin valitettavaa.
Saarikon mukaan keskustan esittämä vielä isompi eläkeuudistus on välttämätön Suomen väestöennusteiden ja syntyvyysennusteiden vuoksi.
– Vastakysymyksenä voi esittää, että kai tämä nyt kuitenkin on kestävämpi tapa suhtautua kokonaisesityksellä eläkejärjestelmän kestävyyteen kuin valtiovarainministerin puolihuolimaton heitto, että eiköhän me eläkeikää voitaisi nostaa, Saarikko sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhui eläkeiän nostosta huhtikuussa alussa Iltalehdessä.
– En usko, että se lausunto hirvittävästi lisäsi luottamuksen ilmapiiriä jo muutenkin tulehtuneilla työmarkkinoilla, Saarikko toteaa.
Keskusta haluaa myös pidentää työuria siten, että yli alimman eläkeiän töissä jatkavat saavat 20 prosentin tuloveroalen alennuksen.
Kangasharjun mukaan veroporkkana työelämän jatkamiseen on ”aika hyvä idea”, mutta tutkimusten mukaan kallis.
– Paljon halvempikin idea on olemassa, se on se, että nostetaan sitä alinta eläkeikää. Se ei maksa mitään.
Arvonlisäveroa keskusta korottaisi hallitusta vähemmän. Hallitus nostaa yleisen arvonlisäverokannan 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mutta keskusta nostaisi sen 25 prosenttiin.
– Tunnustamme tosiasiat, että yleistä arvonlisäverokantaa on korotettava, mutta emme lähtisi niin rajuun korotukseen kuin hallitus. Me saamme tällä korotuksella 25:een noin 600 miljoonaa, keskustan talousvaihtoehdon valmistelua vetänyt puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo.
Lohi johtaa myös eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa.
Alennettu kymmenen prosentin kanta pidettäisiin keskustan mallissa ennallaan, kun hallitus nostaa sen 14 prosenttiin. Kymmenen prosentin kanta koskee muun muassa lääkkeitä, liikennepalveluja, matkailua ja kulttuuripalveluita.
– Siellä on paljon työllistäviä ja kasvupotentiaalia omaavia palveluita. Siksi neljän prosenttiyksikön korotus näihin palveluihin tällaisessa tilanteessa on mielestämme kohtuuton ja lyhytnäköinen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli kertoo.
Keskustan malli eroaa hallituksen vaihtoehdosta myös siinä, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikattaisi.
– Me emme imuroisi leikkauksia hyvinvointialueilta, vaan antaisimme päättäjille toivoa ja tulevaisuudenuskoa, että teillä on mahdollisuus kuroa alijäämä umpeen, Markus Lohi sanoo.
Laboren johtaja ja taloustieteilijä Mika Maliranta sanoo, että kustannusten nousu oli odotettua sote-uudistuksen alussa. Hän vertasi tilannetta tiedotustilaisuudessa yrityskauppaan.
– Kun yritykset tekevät suuren yrityskaupan, niin tyypillisesti ensimmäisenä vuotena menee hirveästi rahaa. Sitä kutsutaan sopeutuskustannukseksi.
– Tarvittaisiin pikkuisen malttia katsoa (hyvinvointialueiden tilannetta), sillä ennen kuin järjestelmät ovat vakiintuneet, on paljon siirtymävaiheen asioita ja niihin pitäisi suhtautua sellaisina. Sitä ei ehkä ihan täysissä määrin ymmärretä, Maliranta sanoo.
Saarikon mukaan on myös ”kestämätöntä”, että maan hallitus on myymässä valtion omaisuutta nostaakseen yksityislääkäreiden Kela-korvauksia.
– Korotukset Kela-korvauksiin eivät ole johtaneet hoitojonojen lyhentymiseen vaan yhteiskunnan hyväosaisten parempaan tukeen – joko niin, että palveluita tarjoavat talot ovat nostaneet hintojaan tai niitä (Kela-korvauksia) hyödyntävät eniten ne, joilla on taloudellisesti parempi asema.
– Suurimpia voittajia ehkä ovat vakuutusyhtiöt, kun ihmisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon alkaa horjua, Saarikko sanoo.
Keskusta esittää kymmenen vuoden kokeilua, jossa Itä-Suomesta tehdään erityistalousalue.
Saarikko teetti asiasta viime vaalikaudella valtiovarainministerinä ollessaan selvityksen, ja hän kertoo, että asialle on lainopillinen pohja sekä verotuksen että juridiikan osalta.
– Minun täytyy hämmästellä, miksi maan hallitus ei tarttunut tähän, kun aika paljon muutoin elinkeinoelämän näkemykset ovat lähellä hallituksen linjaa, Saarikko ihmettelee.
Keskusta jättäisi koulutuksen turvaan leikkauksilta. Hallitus muun muassa lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa.
– Koulutus on yksi keskeinen asia joka vaikuttaa inhimilliseen pääomaan, mutta ei kuitenkaan ainut. Tarvitsemme maahanmuuttoa, työtä pelkäämättömiä, työinnokkaita maahanmuuttajia, jotka ovat valmiita tänne tulemaan, tekemään meille töitä, luomaan kasvua ja hyvinvointia, Eeva Kalli paaluttaa.
Hän nostaa keskustan esittämistä kasvutoimista esimerkiksi yhteisöverotuksen kaksikantaisen mallin, jossa sisään jätetyille voitoille kohdistuu pienempi veroprosentti kuin ulos jaetuille.
– Tämä tietysti kannustaisi yrityksiä nimenomaan kasvuun, kehittämiseen ja investointeihin, Kalli toteaa.
Keskusta ulottaisi tki-vähennyksen myös startupeille.
– Kun lähdetään kehittämään liiketoimintaa, niin monesti siinä alkuvaiheessa toiminta on vielä tappiollista. Nykyinen tki-vähennys on sellainen, että sitä voivat hyödyntää vain yritykset, jotka ovat voitollisia, Kalli muistuttaa.
Kalli näkee, että keskeisimpiä syitä talouden synkkään näkymään ovat kituliaat kasvunäkymät.
– Se tarkoittaa eittämättä näivettyvää tietä. Meidän pitää olla kasvun suhteen huomattavasti kunnianhimoisempia. Keskustan reilun kasvun vaihtoehdossa me vähintään tuplaisimme kasvuodotukset.
Kalli muistuttaa yritysten pohtivan investoinneissaan poliittista riskiä eli toimintaympäristöä.
– Ja valitettavasti, kun arvioidaan poliittisen riskin kehittymistä viime vuosien aikana, niin se ei ole kehittynyt vakaaseen ja ennustettavaan suuntaan vaan pikemminkin päinvastoin, hän sanoo.
Keskusta ja Liike Nyt ovat jättäneet välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta, hallitus vastaa siihen täysistunnossa 15. toukokuuta.