Keskustalle, kokoomukselle ja MMM:lle kovaa runtua luonnonsuojelulaista – "Maa- ja metsätalousministeriön menettely on ollut aivan luokatonta"

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulakia opposition avustuksella mieleisekseen muokannut keskusta sai hallituskumppaneilta kovaa myllytystä eduskunnassa myöhään torstaina. Pitkin korvia saivat myös hankkeessa mukana ollut kokoomus ja esityksen tiettyjä pykäliä kiivaasti vastustanut maa- ja metsätalousministeriö.

Vihreiden Emma Kari huomautti, että laista neuvoteltiin lukemattomia tunteja ja lopulta saatiin aikaan yhteinen esitys, joka neuvoteltiin valmiiksi edellisen maa- ja metsätalousministerin Jari Lepän (kesk.) kanssa.

Karin mukaan esitys käytiin läpi myös maa‑ ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin (kesk.) kanssa ja sen kuittasi myös nykyinen maa‑ ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.). Esitys hyväksyttiin lopulta yksimielisesti valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtamassa valtioneuvoston istunnossa.

Karin mukaan tuntuu käsittämättömältä, että sopu on rikottu ja maan hallitus ajettu kriisin partaalle samaan aikaan, kun Euroopassa on sota.

– Ja minkä takia? Sen takia, saako tämän lain asetuksessa avoimesti kertoa, mitkä luontotyypit ovat tässä maassa uhanalaisia ja vaarassa kadota — siis kertoa, antaa tietoa.

Karin mukaan sen, mikä on uhanalaista, arvioivat tässä maassa tutkijat, eivät poliitikot.

– Uhanalainen luontotyyppi on jatkossakin uhanalainen, eikä tätä faktaa voi piilottaa äänestämällä tieto siitä pois lakiesityksestä.

Keskustan Esko Kiviranta huomautti, että hallituksen esityksen mukaan luontotyyppi voitaisiin säätää uhanalaiseksi luontotyypiksi valtioneuvoston asetuksella eduskunta ohittaen.

– Tällainen joku valtioneuvoston asetuksen luettelo, jonka perusteella ei tiedetä, missä joku uhanalainen luontotyyppi on, lähentelee mielivaltaa.

Kivirannan mukaan tällainen säädöshierarkkinen ratkaisu olisi murentanut omaisuudensuojaa ja oikeusturvaa ja korvaamatta jäävien tilanteiden määrä olisi voinut olla hyvinkin suuri.

– Kun puun ostaja ei olisi tehnyt tarjousta, niin eihän siinä tietenkään sitten olisi ollut mitään korvattavaa. Se olisi hyvinkin halpaa suojelua. Tällainen on erittäin kavala tapa suojella.

Keskustan Markus Lohi huomautti, että lakikokonaisuus olisi pahimmassa tapauksessaan vienyt leivän kainuulaisen köyhän eläkeläisen suusta, kun metsäyhtiö ei olisikaan ostanut harmaaksi alueeksi muuttuneesta palstasta mitään.

– Emme halua edistää sellaista ajattelutapaa, jota jonkun verran näyttää olevan myös vallalla, jota jotkut kutsuvat vihersosialismiksi, että voidaan ympäristönsuojelun nimissä lähteä ihmisiltä ottamaan omaisuutta yhteiseen hyvään ilman, että he saavat korvauksia.

Vihreiden Satu Hassi nosti esille virkavastuun.

– En muista kuulleeni ministeriön virkamiehen ministeriön virallisessa lausunnossa eduskunnan valiokunnassa esittäneen yhtä kiihkeää vastustusta hallituksen esitystä kohtaan kuin kuulin maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen lausunnossa luonnonsuojelulaista maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Hassi antoi ymmärtää, että maa- ja metsätalousministeriön lausunnossaan esittämä arvio siitä, että uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli kaksi miljoonaa hehtaaria, on hatusta vedetty.

– Helsingin Sanomat ryhtyi peräämään tältä maa- ja metsätalousministeriön virkamieheltä, mihin tämä perustuu. Virkamies kertoi, että hän teki sen esityslistan reunaan jossakin kokouksessa — paperiin, joka on sittemmin päätynyt roskikseen.

Hassin mukaan tällä arviolla on ollut ratkaiseva vaikutus laista käydyssä keskustelussa ja siihen liittyvässä pelkojen levittelyssä. Käytännössä sama teksti päätyi hänen mukaansa myös keskustan ja oikeisto-opposition kirjauttamana maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon.

Hassin mukaan eduskunnassa on totuttu luottamaan siihen, että kun ministeriön virkamies käy eduskunnassa virkavastuulla antamassa lausuntoa, niin hän puhuu totta ja hänen esittämänsä luvut perustuvat johonkin tarkistettavissa olevaan lähteeseen.

– Mielestäni tässä asiassa maa- ja metsätalousministeriön menettely on ollut aivan luokatonta. Sitä en pysty sanomaan, missä määrin on kyse tämän kyseisen virkamiehen omatoimisuudesta ja missä määrin ministerin hyväksyntä on siinä taustalla, mutta tällaisia prosesseja ei pitäisi olla.

Maa- ja metsätalousministeriön ja keskustan lisäksi kovaa ryöpytystä vihreiltä ja vasemmistolta sai myös kokoomus.

– Miten ihmeessä te voitte esiintyä vesiensuojelun puolustajina, kun nyt te lähdette keskustan kelkkaan heikentämään nimenomaan vesiensuojelua? Te olisitte voinut valita toisin. Te näytitte, että te ette välitä vesiensuojelusta. Luonnontilaiset kalkkilammet, lähteet ja purot eivät ansaitse teidän mukaanne suojelua — niinpä ne jäävät nyt suojelematta, vasemmistoliiton Mai Kivelä syytti.

Vihreiden Saara Hyrkkö katsoi kokoomuksen paljastaneen asiassa todellisen luontonsa.

–Puolue, joka puhuu julkisuudessa vaelluskalojen puolesta ja sinivihreydestä, asettui valiokunnassa keskustan käsittämättömän teatterin tueksi. Seurauksena oli kahden uhanalaisia luontotyyppejä koskevan pykälän poistaminen ja vesistöjen paremmassa suojelussa peruuttelu.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne näki, että lain käsittelyn viimeiset käänteet syövät uskottavuutta suomalaiselta politiikalta.

Harjanteen mukaan omaisuudensuoja on tärkeä arvo, eikä sitä kiistä kukaan.

– Sen takia on hyvä, että tämänkin lain käsittelyssä sitä on arvioitu. Sitä arvioi perustuslakivaliokunta, joka ei nähnyt mitään tarvetta puuttua tällä viimeisen käänteen mukaisella tavalla näihin kahteen pykälään, ja näihin liittyvä argumentaatio osoittautuu koko ajan olevan hatarammalla ja hatarammalla pohjalla.

Harjanne piti erinomaisena asiana, että laki pykälämuutoksineen tulee äänestykseen suureen saliin.

– Ja se äänestys kertoo melko paljon siitä, miten täällä suhtaudutaan luontoon ja politiikan tekemiseen, ja uskon, että se on äänestys, joka on monella mielessä myös keväällä, kun sitten tehdään muita päätöksiä, hän ennusti.