Keskustaleiri rummutti aikuiskoulutustuen puolesta – Työministeri Satoselta ei herunut sympatiaa
Useat keskustan kansanedustajat vetosivat kokoomuslaiseen työministeriin Arto Satoseen, jotta hallitus harkitsisi uudelleen aikuiskoulutuen lakkauttamista, kun eduskunta ruoti esitystä ensi vuoden budjetiksi keskiviikkona eduskunnassa.
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma huomautti, että osaavaa työvoimaa on hyvin vaikea saada eri puolilla maata.
– Työelämää pitää uudistaa, mutta järkevästi. Minun mielestäni aikuiskoulutustuen poistaminen ei ole järkevä uudistus. Sen turvin moni lähihoitaja on kouluttanut itsensä sairaanhoitajaksi ja moni lastenhoitaja tai sosionomi kouluttautunut lastentarhanopettajaksi.
Oinas-Panuman mukaan kolmasosa aikuiskoulustuen määrärahoista on mennyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiin valmistuville. Ikääntyvän väestön Suomessa sote-alalle tarvitaan jatkossa merkittävästi lisää päteviä työntekijöitä.
Oinas-Panumasta on ”kummallinen marssijärjestys”, että ensin lakkautetaan aikuiskoulutustuki ja vasta sitten aletaan pohtia, mitä sen tilalle kehitettäisiin.
Keskustan Jouni Ovaska kyseli Satoselta, mitä kokoomuksen työllisyyspolitiikalle on tapahtunut.
Ovaska muisteli, että vielä vuonna 2020 silloinen kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesivat aikuiskoulutuen poistamisen sotivan täysin vallitsevaa työelämän henkeä vastaan.
Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) puolestaan ihmetteli, miksi nykyistä aikuiskoulutustukea ei voitu viilata paremmaksi, jos oikeistohallitus oli siihen tyytymätön.
– Me todella tarvitsemme työn vahvassa muutoksessa osaajia ja kouluttautuminen on väylä siihen.
Kosonen varoitti sote-alan hälyttävästä työntekijäpulasta. Lisäksi hän huomautti, että aikuiskoulutustuki on ollut hyvin tarpeellinen esimerkiksi erityisopettajien kouluttautumisessa.
Myös keskustan Markus Lohi oli sillä kannalla, että aikuiskoulutustuki kannattaisi säilyttää esimerkiksi ”säätämällä sen ehtoja” uusiksi.
Työministeri Satonen ei heltynyt tiukassa linjassaan aikuiskoulutuen suhteen.
– Kun ihminen hakeutuu omasta tahdostaan uuteen, samantasoiseen koulutukseen, niin onko se niin, että voisiko ajatella, että opintotuki olisi siinä tapauksessa riittävä tai joku lainamalli, Satonen pohdiskeli.
Ministerin kommenttia voi tulkita niin, ettei aikuiskoulustuki tue hänen mielestään riittävällä tavalla siirtymistä paremman tulotason ammatteihin.
Satosen mukaan tuen lakkauttamisella on taloudellisiakin perusteita, sillä siitä syntyy yli 40 miljoonan euron säästö.
Ministeri huomauttikin, että aikuiskoulutustuen työllisyysvaikutus on negatiivinen, sillä siinä menetetään 8000 henkilötyövuotta ihmisten ollessa pois töistä opintovapaan takia.
Aikuiskoulutukseen osallistui viime vuonna lähes joka toinen 18–64-vuotias, kertoo Tilastokeskus. Määränä tämä vastaa noin 1,5:tä miljoonaa ihmistä.
Eniten aikuiskoulutukseen osallistuivat Tilastokeskuksen mukaan naiset, pitkän pohjakoulutuksen omaavat ja 35–54-vuotiaat.
Hallitusohjelman mukaan tuki lakkautetaan 1. elokuuta 2024.