Keskusta esitteli budjettivaihtoehtonsa: Veroihin alennuksia, soten ongelmat kuntoon

Varjobudjetit

Toiseksi suurin oppositiopuolue keskusta nostaa oman budjettivaihtoehtonsa tärkeimmiksi tavoitteiksi talouskasvun tuplaamisen ja suomalaisten palvelujen pelastamisen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korosti vaihtoehdon julkistustilaisuudessa, että nyt tarvitaan muutos ”lamapolitiikkaan”, jota pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus harjoittaa.

 – Orpon hallitus on onnistunut omilla talousratkaisuillaan saamaan taantuman ihan kunnon lamaksi ja syventää sitä.

Kurvisen mukaan nyt tarvitaan toivon luomista ja valoa tunnelin päähän. Hän esitteli toimittajille valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) saksia ja perussuomalaista leikkuulautaa, joita ei Kurvisen mielestä nyt tarvita.

Sen sijaan keskustaryhmyri kaivoi esiin ”evijärveläiset kunnon kintaat” ja kuokan, joka on nyt lyötävä maahan.

– Näistä on nyt lähdettävä liikkeelle, kasvun luomisesta. Vähemmän saksimista ja leikkausten tekemistä, hän painotti.

Talouskasvun tuplaamiseksi keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, toteuttaisi investointien verohyvityksen pienille ja keskisuurille yrityksille, parantaisi kotitalousvähennystä eikä kiristäisi arvonlisäverotusta.

Valtiovarainvaliokuntaa johtava keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi huomautti, että maassa on tuoreimpien tilastojen mukaan nyt 30 000 työtöntä enemmän ja noin 26 000 avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

– Suuntahan on täysin väärä.

Keskusta myös alentaisi työntekijöiden veroluonteisia maksuja 1,43 prosenttiyksikköä yli 4000 euroa kuussa tienaavilta, mutta 4000 euroa kuussa tienaavien työttömyysturvalle ja muille päivärahoille säädettäisiin vastaavasti katto. Samalla keskusta alentaisi myös työllistävien yrittäjien sivukuluja.

Kurvinen perusteli tätä sillä, että 4000-5000 euroa kuukaudessa tienaavilla progressio on varsin raju.

–Korkeat marginaaliverot johtavat siihen, että moni pohtii, että otanko vastaan lisätöitä, teenkö ylitöitä, otanko vastaan esihenkilötehtävää, jos siitä ei jää käteen enempää.

Lisäksi keskusta alentaisi eläköityvien tuloverotusta. Alimman eläkeiän saavuttanut saisi 20 prosenttia työtuloista verottomana, jos jatkaa työelämässä. Keskusta keventäisi myös eläkkeellä työtä tekevien verotusta.

Verotuottoja keskusta laskee keräävänsä 445 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Solidaarisuusveron alarajan laskeminen kiristäisi suurituloisimpien verotusta. Muilta työn verotus kevenisi hieman pieni- ja keskituloisiin painottaen.

Luvitusta keskusta nopeuttaisi tuntuvasti, jotta koko maahan saadaan uusia investointeja ja tekisi itäisestä Suomesta erityistalousalueen. Matkailua varten toteutettaisiin kasvuohjelma.

Keskusta myös antaisi hyvinvointialueille paremmin aikaa saada taloutensa kuntoon, ottaisi omalääkärit käyttöön koko maassa, parantaisi perusterveydenhuoltoa yksityisten terveysjättien tukemisen sijaan ja laittaisi villinä rehottavan vuokratyöbisneksen kuriin.

Perheitä keskusta tukisi muuttamalla vanhempainvapaat asteittain verottomiksi.

Tupakan ja nikotiinipussien verotusta keskusta kiristäisi 130 miljoonalla eurolla. Lähes kaikkien yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuotteista kerättäisiin 100 miljoonaa lähdeveroa.

Lähdeverolle säädettäisiin 50 000 euron verovapaus, joten se ei kohdistuisi pienehköihin yleishyödyllistä työtä tekeviin urheiluseuroihin. Vero ei koskisi myöskään eläkeyhtiöiden sijoituksia. Alustataloudelta otettaisiin verotuottoa 100 miljoonaa euroa enemmän.

Rahapelaamisen lisenssimalliin siirtymisen keskusta arvioi lisäävän verotuottoja 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi puolue uudistaisi liikenteen verotuksen, jolla se tavoittelee 100 miljoonan euron verotuottoa. Vanhojen autojen ajoneuvoveron 50 miljoonan euron alennus peruttaisiin. Toinen puoli otettaisiin sähköautojen ja hybridiautojen verotusta kiristämällä.

– Vaikka autokannan uudistuminen on tarpeen, on kohtuullista, että myös sähköauton omistajat osallistuvat nykyistä vahvemmin tieinfran rahoittamiseen, keskusta perustelee vaihtoehdossaan.

Lisäksi keskusta muun muassa laajentaisi herkkuveroa ja peruisi olutveron alennuksen.

Keskusta ei nostaisi matkailun, liikunta- ja kulttuuripalveluiden, kirjojen, lääkkeiden ja henkilöstökuljetusten arvonlisäveroa eikä leikkaisi kotitalousvähennyksestä.

Keskustan vaihtoehtoon sisältyy myös puheenjohtaja Antti Kaikkosen viime viikonloppuna keskustan puoluevaltuuston kokouksessa esittelemä pikamuoti- ja krääsävero. Lohen mukaan asia vaatii tässä vaiheessa selvittelyä.

– Ranska on tässä etenemässä, miksi ei Suomi olisi?

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli huomautti, että suomalaiset tekstiiliteollisuuden toimijat ja kivijalkakauppiaat ovat toivoneet tämän kaltaisia toimia.

Mutta millainen raippavero pitäisi lyödä kiinalaisille joulukoristeille, jotta suomalaiset käsin tehdyt himmelit ja olkipukit olisivat kilpailukykyisiä?

Kurvisen mukaan laadun näkökulmasta ne ovat sitä jo nyt. Lohi totesi, että keskusta kannustaa kaikkia kestävään kulutukseen ja Suomessa suunniteltujen ja valmistettujen tuotteiden hankintaan.

– Kannattaa hankkia kestäviä vaatteita ja tuotteita ja korjata niitä, ostaa niiden korjauspalveluita, Lohi opasti.