Miten niin ukkopuolue? – keskusta ottaa kaikista puolueista toiminnassaan parhaiten huomioon nuoret ja sukupuolten tasa-arvon, tutkimus osoittaa
Viime viikon torstaina julkaistu Demo Finlandin tutkimus Suomen puolueiden sisäisestä demokratiasta kertoo, etteivät puolueet ole samasta puusta veistettyjä toimintatavoissaan.
Demokratiajärjestön tutkimus osoittaa, että eriäviä periaatteita on jäsenyyskäytännöissä, osallistamisessa ja puolue-elimien rooleissa.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kiittää selvitystä. Hän katsoo, että keskustassakin selvitys on syytä lukea läpi tarkalla silmällä.
– Siinä on meille paljon ajatuksia jäsendemokratian kehittämisen pohjaksi. Seuraan erityisellä mielenkiinnolla verkkovaikuttamista hyödyntäviä järjestöjä. Sitä mielestäni pitää koko ajan keskustassakin kehittää. Verkkovaikuttamista voi käyttää niin nopeisiin jäsenkyselyihin kuin pitkäkestoisen ohjelmatyön osallistamisen tapanakin.
Jäsenrekisteriuudistuksen eteneminen ja uusien välineiden käyttöönotto mahdollistavat nopeamman jäsenvaikuttamisen keskustassa, puoluesihteeri lupaa.
– Keskustan on tärkeää myös koko ajan kehittää meille omaleimaisia perinteisen jäsendemokratian tapoja eli keskustelevia kokouskäytäntöjä ja matalan kynnyksen kohtaamisia kasvokkain keskustalaisten kesken ja suomalaisten kanssa, Pirkkalainen lisää.
Hyvä esimerkki jäsendemokratiasta ovat puoluekokoukset. Tutkimus erittelee myös niitä tarkasti.
Keskustan puoluekokoukset ovat selvästi suurimmat, mutta siltikään edustuspaikkoja ei ole kuin vähemmistölle jäsenistöstä. Perussuomalaisissa ja Liike Nytissä puoluekokouksessa ovat äänioikeutettuja kaikki jäsenet, mikä on mahdollista pienemmän jäsenmäärän takia.
Noin sadan tuhannen jäsenen keskustan puoluekokouksissa edustusoikeus määräytyy pääosin jäsenjärjestöjen koon mukaan, mutta myös niin, että edustusta saavat tasaisesti kaikki jäsenjärjestöt ja -yhdistykset.
Piirijärjestö saa asettaa neljä puoluekokousedustajaa alkavaa viittä tuhatta jäsentä kohti, perusjärjestö saa asettaa yhden edustajan alkavaa viittäkymmentä jäsentä kohti ja erityisjärjestöt, eli keskustanuoret, -opiskelijat ja -naiset saavat asettaa kaksi edustajaa alkavaa viittä tuhatta jäsentä kohti.
Näiden piirijärjestöt saavat asettaa neljä puoluekokousedustajaa alkavaa viittä tuhatta jäsentä kohden. Keskustan kunnallisjärjestöt saavat asettaa aina kolme puoluekokousedustajaa.
SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluekokouksessa jokainen piiri saa asettaa edustajia sen perusteella, kuinka suuren osan puolueen jäsenmäärästä kyseisen piirijärjestön jäsenet muodostavat.
– SDP:ssä ja vasemmistoliitossa nämä edustajat valitaan jäsenvaalilla joko piirin tasolla tai pienemmissä vaaliyhtymissä. Vihreissä tämä oikeus on piirien lisäksi myös valtakunnallisilla jäsenjärjestöillä ja kokoomuksessa valtakunnallisilla jäsenliitoilla, raportissa kerrotaan.
Puoluesihteeri Pirkkalainen katsoo, että keskustan jäsendemokratian vahvuus on järjestörakenne.
– Paikallisella tasolla on aidosti vahva painoarvo sen osalta, miten jäsenvaikuttaminen on keskustassa rakentunut. Uusia vaikuttamisen keinoja on myös viety nopeasti sääntöihin, kuten vaikkapa etäyhteyksien hyödyntäminen kokouksissa.
– Kaikkein tärkeintä keskustassa on minusta kuitenkin suorat vaikuttamisen kanavat sääntöjen ulkopuolella. Keskustassa kuka tahansa saa ottaa ja pitää yhteyttä esimerkiksi puoluejohtoon, piirin johtoon tai keskeisiin kuntapäättäjiin. Olemme hyvin organisoitunut mutta käytännössä hierarkialta matala kansanliike, ja se on keskustan suurin vahvuus ja rikkaus, puoluesihteeri kiteyttää.
Pirkkalainen näkee keskustan onnistumisissa pitkäjänteisen työn tuloksen.
– Tutkimus osoittaa mielestäni sen, että puoluedemokratiaa on määrätietoisesti kehitetty ja se vaikuttaa varsin tasalaatuiselta. Vaikuttamismahdollisuudet ovat laajoja. Tutkimuksesta näkyy myös se, että keskusta on monin tavoin suunnannäyttäjä puolueen sisäisessä demokratiassa. Meillä on laajat vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi naisilla ja nuorilla verrattuna muihin puolueisiin.
Tutkimus osoittaa, että keskusta on taannut säännöissään sekä sukupuolten tasaisen edustuksen että nuorten osallistumisen parhaiten.
– Laajimmat oikeudet nuorilla on keskustassa, joka on varannut puoluehallituksessa yhden paikan nuorisojärjestön edustajalle ja yhden paikan opiskelijajärjestön edustajalle sekä puoluevaltuustossa viisi paikkaa nuorisojärjestön ja kolme paikkaa opiskelijajärjestön edustajille.
Keskustan lisäksi ainoastaan RKP:lla ja kristillisdemokraateilla on sääntömääräisiä kiintiöpaikkoja johtoelimissä nuorille.
Myös puoluekokouksissa keskusta tarjoaa nuorille parhaan edustuksellisuuden.
– Keskustan puoluekokouksessa valtaosan edustajista muodostavat puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen edustajat, mutta myös nuoriso- ja opiskelijajärjestöille (sekä naisjärjestölle) on varattu mahdollisuus lähettää omia edustajiaan. Näitä edustajia voivat lähettää sekä nuorten ja opiskelijoiden keskusjärjestöt että niiden piirijärjestöt, raportissa lukee.
Keskusta näyttäytyy vahvasti myös sukupuolten tasa-arvon edistäjänä jäsendemokratiassaan. Puolue käyttää elimissään laajasti sukupuolikiintiöitä. Oli kiintiöinnistä mitä mieltä tahansa, laaja kiintiöinti kertoo siitä, että sekä miehiä että naisia halutaan tasavahvasti mukaan puolueen toimintaan.
– Keskustassa otettiin sukupuolikiintiöt laajamittaisesti käyttöön sääntömuutoksen yhteydessä vuonna 2010, jolloin puolueen sääntöihin kirjattiin, että ”puolue-elinten kokoonpanossa toteutetaan mahdollisimman hyvää sukupuoltenvälistä tasa-arvoa. Puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja työvaliokunnan kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia,” raportti siteeraa.