"Kertarysäysmallista siirtymämalliin" – Asiantuntijoilta varauksellisia kehuja soten valinnanvapauden viilauksille

Asiantuntijat näkevät hallituksen uusissa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslinjauksissa myönteisiä piirteitä muutoksen hallittavuuden näkökulmasta.

Merkitystä voi kuitenkin olla vielä monilla yksityiskohdilla, eikä valmista esitysluonnosta ole vielä saatu.

Kiitosta saa etenkin markkinoiden avaamiseen otettu siirtymäaika.

Vuonna 2021 valinnanvapauden tullessa voimaan ne asiakkaat, jotka eivät listaudu itse mihinkään sote-keskukseen, pysyvät automaattisesti julkisen palveluntuottajan asiakkaina kahden vuoden ajan, elleivät he sinä aikana valitse toisin.

Vasta tämän jälkeen heidät listataan lähimmän – yksityisen tai julkisen – sote-keskuksen asiakkaiksi. Tällä varmistellaan julkisen puolen palvelujen rahoitusta alkuvaiheessa.

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen sanoo, ettei tämä välttämättä riitä varmistamaan uudistuksen hallittua toimeenpanoa, mutta se on askel oikeaan suuntaan.

– On hyvä asia, että on edes tämä kahden vuoden siirtymäaika. Sellainen nopealla kertarysäyksellä siirtyminen noinkin isossa asiassa olisi ollut ehkä vähän hallitsematon, eikä olisi tiennyt, mitä siinä olisi tapahtunut.

Myös professori Heikki Hiilamo näkee siirtymäajan vievän esitystä oikeaan suuntaan verrattuna aiempaan malliin.

– Edellinen oli kertarysäysmalli, tämä on askellus- tai siirtymämalli markkinapohjaiseen avoterveydenhuoltoon. Mutta kuitenkin niin, että turvataan sitten maakunnille mahdollisuus viime kädessä varmistaa se, että kaikki saavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, Hiilamo kuvaa.

Hallitus kertoi maanantaina valinnanvapauslain uudistetun version päälinjauksista. Hiilamon mielestä niistä voi sanoa sen, että hallitus on ottanut perustuslakivaliokunnan kesällä antaman kritiikin tosissaan.

– Täytyy vielä yksityiskohtaisesti katsoa mitä ehdotetaan, onko se riittävää vai ei, mutta kuitenkin tämä on selvä parannus siihen aikaisempaan malliin.

Professorit nostavat esiin myös avoimia kysymyksiä, joita liittyy esimerkiksi asiakasseteliin.

– En ole vielä saanut ihan selvää, mitä tulee tarkoittamaan asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, miten niitä käytetään ja millaisia markkinoita niiden avulla luodaan. Tämä oli hyvin epäselvä kohta edellisessäkin esityksessä, sanoo professori Anneli Anttonen.

Professori Hiilamon mielestä yksi iso kysymys on se, voidaanko asiakasseteliin yhdistää omarahoitusosuuksia vai ei.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) sanoo, etteivät uudet linjaukset poista sote-palveluiden integraatioon liittyviä ongelmia.

– Nyt syntyisi terveyskeskuspalveluihin laaja yksityisten palveluntuottajien joukko. Sieltä apua hakeva ihminen saa terveyspalvelut. Ne muut palvelut pitäisi hakea maakunnasta, Haatainen sanoo.

– Usein vanhusten palveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu yhteen. Ne on limittäin. Palvelukokonaisuudet on rakennettu paikallisesti niin, että sieltä on vaikea repiä terveyspalveluita erikseen.

Hänen mielestään hallituksen sote-malli riskeeraa esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa ja Helsingissä saavutetun hyvän kehityksen integraatiossa.

– Kokonaisten eheiden palvelukokonaisuuksien kannalta tämä ei ole paras mahdollinen malli.