"Lukiosta on tullut statuskysymys" – Osa kaupunkilaisnuorista joutuu lähtemään kehyskuntiin lukioon, kun kaupungeissa keskiarvorajat nousevat
Yhä useampi kaupunkilainen nuori hakeutuu lukioon kotikaupunkinsa ulkopuolelle. STT selvitti, kuinka paljon helsinkiläiset, jyväskyläläiset, kuopiolaiset, oululaiset, tamperelaiset ja turkulaiset hakivat muualle kuin kotikaupunkiinsa lukioon vuosina 2015 ja 2022.
Helsinkiläisten hakijoiden määrä muiden kaupunkien ja kuntien lukioihin on noussut yli kolmanneksella. Jyväskyläläisiä haki vuonna 2015 muualle kuin kotikaupunkiinsa lukioon vain 30 opiskelijaa. Tänä keväänä heitä oli melkein 200. Turussa määrä on noussut 300:sta yli 500:aan. Kuopiossa luku on noussut sadalla hakijalla ja Oulussa hakijoita oli tänä vuonna 350, kun vuonna 2015 heitä oli vain vähän yli 100.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta kävi ilmi, että trendi on ollut nousujohteinen ympäri Suomea.
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Janne Varjon mukaan Suomessa on jo kauan lähdetty maalta kaupunkiin lukioon. Tämä on johtanut siihen, että kaupunkien lukioiden paikoista kilpailevat sekä kauempaa tulevat että kaupunkilaiset.
– Hakijamäärän kasvun takia keskiarvorajat ovat kohonneet, jolloin kaupungeista on vuorostaan ryhdytty hakeutumaan myös kauemmas, lähiöihin ja kehyskuntiin, Varjo kertoo.
Lukioista, joilla on korkeat keskiarvorajat ja jotka suoriutuvat hyvin ylioppilaskokeiden arvosanojen vertailussa, puhutaan joskus eliittilukioina. Varjon mukaan opiskelijoiden kahdensuuntainen liikenne tulee tulevaisuudessa yhä vahvistamaan niiden asemaa.
– Nykyään on olemassa käsitys, että opetuksen laatu vaihtelee lukiosta riippuen, Varjo sanoo.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT tekivät vuonna 2017 tutkimuksen, jossa todettiin, että eliittilukioon sisään pääseminen ei paranna opiskelijan ylioppilaskoemenestystä. Opiskelijat, jotka olivat jääneet juuri sisäänpääsyrajan alle, ja ne jotka juuri ylittivät sen, suoriutuivat ylioppilaskokeista hyvin samanlaisilla arvosanoilla. Varjo uskookin, että suosiossa on kyse jostain muusta.
– Lukiosta on tullut statuskysymys, Varjo arvioi.
Tampereella nuoret hakevat naapurikuntiin lukioon enemmän kuin ennen. Vuonna 2015 muualle hakeutuvia hakijoita oli vain neljännes siitä, mitä se on nykyään.
Myös keskiarvorajat ovat olleet tasaisessa nousussa. Alle 8,5 keskiarvolla pääsi vuonna 2021 vain kuuteen Tampereen yhdestätoista lukiosta. Vuonna 2015 samalla keskiarvolla olisi päässyt yhdeksään.
Tampereen lyseon lukiossa keskiarvoraja nousi yli yhdeksään ensimmäistä kertaa viimeisen kuuden vuoden sisällä. Tämän vuoden keskiarvorajat selviävät kesäkuun puolivälissä, kun yhteishaun tulokset valmistuvat.
Tilanne ei ole yllätys Tampereen lyseon lukion rehtorille Jaana Niemiselle. Hänen mukaansa Tampereen alueen koulut tiedostavat sen, että opiskelijat liikkuvat paljon koulualueelta toiselle.
– 40 prosenttia koulumme oppilaista tulee muualta kuin Tampereelta. Se tarkoittaa sitä, että osa tamperelaisista joutuu löytämään paikan muualta, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan Tampereen kaupunkiseudun lukioiden hakijamäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa. Hän kertoo, että Tampereen alueen lukiot tekevät paljon yhteistyötä toistensa kanssa varmistaakseen, että kaikille alueen nuorille löytyisi lukiopaikka. Rajua kilpavarustelua eivät Tampereen seudun lukiot ole harrastaneet.
– Kilpailu on täällä aika korrektia, ja ymmärrämme kaikki olevamme samalla asialla, Nieminen kertoo.
Viime vuonna voimaan tulleen oppivelvollisuuden uudistuksen myötä opiskelijoiden ei enää tarvitse maksaa omavastuuta koulumatkoistaan, ja korvauksen saa yli seitsemän kilometrin pituisista matkoista.
Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell ei usko koulumatkakorvausten merkittävästi lisäävään opiskelijoiden intoa lähteä kauas lukioon.
– Korkeiden keskiarvorajojen lukiot olivat olemassa jo ennen uudistusta, eikä tietoomme ole tullut yhtään lukiota, jonka hakijaluvut olisivat romahtaneet täysin, Torsell sanoo.
Janne Varjon mielestä uudistus saattaa hyvinkin lisätä opiskelijoiden liikkumista, sillä se helpottaa pidempien matkojen päähän hakeutumista.
– Oppivelvollisuusuudistus tukee vapaata hakeutumisoikeutta kustantamalla matkat ja välineet, Varjo sanoo.
Eliittilukiot lisäävät lukioiden eriarvoistumista, joka Varjon mukaan syvenee tulevaisuudessa.
Niin kauan kuin lukion valinta on jonkinlainen elämäntapa tai statuskysymys, niin sitä ei voida millään julkisen vallan toimenpiteellä hallita, arvioi Varjo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa syrjäseutujen lukiot markkinoivat itseään yhä aktiivisemmin, kun taas vetovoimaisimmat lukiot eivät välttämättä halua luopua nykyisestä tilanteesta.
– Sellaiset tahot, jotka tavoittelevat tasapuolisempaa toisen asteen koulutusta, pyrkivät keksimään keinoja tasoittaa tilannetta, kun taas poliittiset tahot, joille yksilönvapaus ja yksilöllisyys ovat keskeisiä asioita, eivät tule lämpenemään tälle keskustelulle, Varjo pohtii.
Yhteiskunnallisesti lukioiden eriytymisellä voi olla pitkäkantoisia seurauksia.
– Tilanne lietsoo yhteiskunnan eriytymistä entisestään. Ihmiset hakeutuvat jo nuorempina omanlaisiinsa kupliin, ja kuilu pienten paikkakuntien ja kaupunkien välillä kasvaa entisestään, Varjo sanoo.
Korjaus klo. 11.33: Varjon titteli ei ole varaprofessori vaan apulaisprofessori.