Katuväkivaltarikokset näkyvät tilastoissa nyt piikkimäisenä kasvuna
Nuorten tekemissä katuväkivaltarikoksissa on kasvua, mutta 2000-luvun alun huippuvuosien lukemia ei vielä ole saavutettu.
Ryöstöissä tyypillistä on, että ne lisääntyvät ja näkyvät tilastoissa piikinomaisesti, kertoo tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Rikosten törkeät tekomuodot ovat nyt kuitenkin yleisempiä kuin aiemmin 2000-luvulla, jolloin oli vuosittain joitakin kymmeniä nuoria koskevia epäilyjä, nyt hieman yli sata.
– Tämä voi viitata siihen, että rikosaktiivisilla nuorilla aseen kantaminen on yleistynyt. Tästä on jonkin verran poliisillakin näyttöä. Tämä voisi selittää esimerkiksi sitä, miksi ryöstöt ovat aiempaa useammin törkeitä ja toisaalta minkä takia henkirikoksen yritykset ovat yleistyneet, sanoo Kaakinen.
Ryöstörikosten määrän lisääntyminen ei tarkoita välttämättä sitä, että tekijöitä olisi aiempaa enemmän. Kaakisen mukaan rikoksia tekevien nuorten määrä on vähentynyt 2010-luvulla, mutta useita rikoksia tekevien nuorten määrä on voinut lisääntyä.
Enemmistö nuorista elää perusarkea kaukana väkivaltarikollisuudesta.
Katuväkivallasta on vastuussa useimmiten pieni määrä nuoria, jotka tekevät rikoksista suurimman osan. Heillä voi olla aiempaa väkivaltakäyttäytymistä, mikä usein kasaantuu niin sanotuille korkeamman riskin nuorille.
Myös kaveripiirillä ja -ryhmällä on osansa asiaan. Kaakisen mukaan jotkut saattavat kantaa asetta mukana siksi, että ajattelevat että muillakin on.
Katuväkivallan lisääntymisestä syytetään usein ulkomaalaistaustaisia nuoria. Kaakisen mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat rikostilastoissa yliedustettuja väestöryhmäkokoonsa nähden, mutta tämä ei selitä katuväkivallan lisääntymistä.
– Vaikka ulkomaalaistaustaiset nuoret poistettaisiin tilastoista kokonaan, kasvua katuväkivaltarikoksissa olisi silti, sanoo Kaakinen.
Oppositiopuolueet ovat ehdottaneet nuorten tekemien rikosten vähentämiskeinoiksi esimerkiksi rikosrangaistusten ankaroittamista ja rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa nyt 15-vuotiaana.
Kaakisen mukaan kumpikaan ehdotus ei ole sellaisenaan ratkaisu katuväkivallan vähentämiseksi.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi rangaistuksia koventamalla ei välttämättä saavuteta kovin merkittävää rikoksia vähentävää vaikutusta. Lisäksi tästä koituisi merkittäviä kustannuksia, sillä rikosprosessit ovat kalliita. Resurssit tulisi Kaakisen mukaan käyttää huolellisesti, jotta rikollisuutta voidaan torjua.
Kovilla rangaistuksilla on myös inhimillisiä seuraamuksia.
– 14-vuotias nuori on sellainen, kenen tulevaan elämään emme halua tarpeettomasti vaikuttaa negatiivisella tavalla. Vaikka tietysti rikoksilla tulee olla seuraus. Ja on jo nyt, esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteitä, sanoo Kaakinen.
Rikosoikeudellisen vastuun ikärajan laskeminen puolestaan liittyisi kaikkiin muihinkin nuorten tekemiin rötöksiin kuin vain väkivaltarikoksiin.
Oppositiopuolueet tekivät hallitukselle torstaina välikysymyksen, jossa vaaditaan toimenpiteitä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi. Niiden mielestä asiaan on puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa kiristämällä.