Katseet kääntyvät pian kohti eduskuntavaaleja

Pääkirjoitus

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa vuosi. Julkisessa keskustelussa vaalien lähestyminen ei ole juuri näkynyt.

Syy on ymmärrettävä. Kansalaisten ja puolueiden huomion ovat vieneet Ukrainan sota ja Suomen Nato-prosessi. Euroopassa riehuvan sodan ja isojen päätösten rinnalla eduskuntavaaliasetelmien pohtiminen ei ole ollut ajankohtaista eikä tarpeellista.

Selvää on, että mielenkiinto tulevia eduskuntavaaleja kohtaan kasvaa lähikuukausina. Tätä vauhdittaa osaltaan Suomen ja Ruotsin päätös hakea Nato-jäsenyyttä. Kun päätös on tehty, tilaa jää myös muille politiikan lohkoille.

ALKUVUODEN puoluegallupit ovat olleet mieluista luettavaa kokoomukselle. Puolueen kannatus on noussut kevään aikana ennätyskorkealle. Suurin syy kannatuskehitykseen on ollut puolueen myönteinen Nato-kanta.

Tätä etua puolueella ei enää ole. Samaan rintamaan ovat liittyneet lähes kaikki eduskuntapuolueet.

Helsingin Sanomien uusimman mielipidemittauksen mukaan kokoomuksen kannatus on nyt hieman yli 24 prosenttia. Etumatkaa seuraavaksi suositumpaan puolueeseen eli SDP:hen on yli viisi prosenttiyksikköä.

Perussuomalaisten kannatus on nyt 15,4 prosenttia ja keskustan 12,7 prosenttia. Molempien puolueiden kannatus on noussut hieman edelliseen mittaukseen verrattuna.

Yksikään puolue ei voi tuudittautua nykyisiin kannatuslukuihin – ei edes kokoomus. Vuodessa tilanne voi muuttua rajustikin.

YKSIKÄÄN puolue ei voi tuudittautua nykyisiin kannatuslukuihin – ei edes kokoomus. Vuodessa tilanne voi muuttua rajustikin.

Vilkaisu vuoden takaiseen puoluegallupiin vahvistaa tätä käsitystä. Vuoden 2021 vastaavassa mittauksessa suurin puolue oli perussuomalaiset 21,6 prosentin kannatuksellaan. Gallupkakkosena oli SDP  19 prosentin kannatuksella.

Pronssisijaa piti kokoomus hieman 17 prosentin kannatusosuudella. Keskusta oli neljännellä sijalla hieman noin 11 prosentin kannatusosuudella.

Puoluekannatuksen kääntyminen päälaelleen vuoden sisällä on mahdollista. Ratkaisevaa on, mitkä politiikan teemat nousevat pinnalle eduskuntavaalien alla.

VAALIMENESTYKSEN kannalta keskeisessä roolissa on myös ehdokasasettelu. Mitä paremman ja kattavamman ehdokaskaartin puolueet onnistuvat keräämään, sitä paremmat ovat menestysmahdollisuudet.

Ehdokkuudesta luopuvien tilalle on löydettävä kiinnostavia henkilöitä. Uusien kiinnostavien ehdokkaiden löytämisessä riittää työnsarkaa kaikilla puolueilla.

Erityinen haaste tämä on keskustalle. Puolueen valovoimaisista kansanedustajista moni luopuu tämän vaalikauden jälkeen. Matti Vanhasen, Juha Sipilän, Anu Vehviläisen, Hannakaisa Heikkisen, Jari Lepän ja Juha Pylvään korvaaminen ei ole helppo tehtävä.

Keskustan kannalta myönteistä on, että puolue menestyi sekä kunta- että aluevaaleissa selvästi ennakoitua paremmin. Molemmissa vaaleissa keskustan tulos oli selvästi vaalien alla julkaistuja gallupeja parempi.

Alue- ja kuntavaalien myönteiset kokemukset osoittavat, että isotkin muutokset ovat mahdollisia vaalien loppumetreille.