"Karjalan vapaus ja suuri Suomi " – Mannerheimin kuuluisalla käskyllä vuosipäivä
Jatkosodan alusta on kulunut puolipyöreä määrä vuosia. Sota alkoi kesäkuun lopulla 85 vuotta sitten.
Suomenmaa kertoi sodasta laajassa reportaasissaan vuonna 2021. Reportaasi julkaistiin uudelleen nyt kesäkuussa. Tästä linkistä pääset kuvatarinaan, joka kertoo jatkosodan hyökkäysvaiheen käänteistä.
Natsi-Saksa aloitti operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan 22. kesäkuuta 1941. Suomi liittyi sotaan omalla rintamallaan 25. kesäkuuta.
Meni kuitenkin muutama viikko, että Suomi sai sotatoimet ja hyökkäyksen kunnolla käyntiin.
Suomi vastasi eteläisestä, Saksa pohjoisesta Suomesta. Suomen tavoite oli saada talvisodassa ja Moskovan rauhassa 1940 menetetyt alueet takaisin. Pidemmällekin edettiin lopulta, ja koko jatkosodan hyökkäysvaihe oli Suomelle menestyksekäs.
Armeijan ylipäällikkönä oli kuten talvisodassakin marsalkka C. G. E. Mannerheim.
Kun Suomen suurhyökkäys Laatokan Karjalassa aloitettiin 10. heinäkuuta, julkaisi Mannerheim sen ohessa kuuluisan miekantuppipäiväkäskynsä.
Päiväkäsky oli julistus, jonka tarkoitus oli innostaa hyökkääviä suomalaisia taistelemaan. Mannerheim viittasi miekantuppipäiväkäskyssä vuoden 1918 miekkavalaansa, jossa hän oli vannonut, ettei pistäisi miekkaansa tuppeen, ennen kuin Suomi ja Karjala olisivat vapaat.
Miekantuppipäiväkäskyn varsinainen antopäivä oli 11. heinäkuuta, mutta se oli jaettu sotilaille jo 9. heinäkuuta.
Päiväkäsky oli valmisteltu jo viikkoa aiemmin. Luonnoksen teossa oli auttanut Päämajan henkilöstö, mutta sisällöstä, tyylistä ja viimeistelystä vastasi Mannerheim itse.
Päiväkäskyn pääsee lukemaan sanasta sanaan tästä linkistä.
Miekantuppipäiväkäsky viittasi esimerkiksi ajatuksiin Suur-Suomesta.
– Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava Kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen, käskyssä sanotaan.
Julistus innoitti heimoaatteen kannattajia, Suur-Suomesta haaveilijoita ja Neuvostoliiton kommunismin vastustajia, mutta se herätti myös kritiikkiä, joskin sotasensuurin takia julkista keskustelua ei juuri päästetty syntymään.
Suomen Sosialidemokraatti tosin kirjoitti, että tällaisten poliittisten linjausten tekeminen kuuluu poliittiselle johdolle eikä armeijan ylipäällikölle.
Mannerheim itse katsoi noudattaneensa valtionjohdon linjaa ja kansalaismielipiteen enemmistöä. Suomen huomattavaa laajentumista julistanut käsky oli kuitenkin diplomaattista dynamiittia, ja aiheutti pienimuotoisen kriisin ainakin kulisseissa.
Maailmalle käsky oli osoitus Suomen aggressiivisesta laajentumispyrkimyksestä. Suomen hallituksen mielestä julistus oli liian rohkea, ja diplomaatit laitettiinkin tekemään töitä, jotta käskyn suorasanainen viesti menisi läpi pehmeämpänä. Suoraan Mannerheimin sooloilusta ei irtisanouduttu.
Lähteitä
Jatkosota-kronikka, Gummerus 1991