Lukijalta: Vaikuttava hoito syntyy osaamisesta
Suomen kasvu ja menestyminen perustuvat vankkaan osaamiseen. A-studion ajankohtaisohjelmassa 18.8. keskusteltiin Suomen talouskasvun käynnistymisestä ja siitä, mitä yritykset tarvitsevat menestyäkseen kansainvälisesti.
Keskustelussa korostuivat osaaminen ja pääoma. Vain huippuosaamisella, olemalla omilla aloillamme maailman parhaiden joukossa, voimme luoda menestystarinoita, houkutella yrityksiä investoimaan Suomeen, lisätä verotuloja ja ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Sama ajattelu koskee myös suomalaisen terveydenhuollon kehittämistä. Meidän tulee tavoitella tutkittuun tietoon perustuvaa, mahdollisimman vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa, ei tyytyä keskinkertaisuuteen.
Suomalainen terveydenhuolto on perinteisesti ollut kansainvälisesti arvostettua, ja kansalaiset ovat voineet luottaa saavansa hyvää hoitoa. Myös suomalainen lähi- ja sairaanhoitaja- sekä lääkärikoulutus on arvostettua.
THL:n Terve Suomi (2025) tutkimuksen mukaan kansalaisten luottamus terveyspalveluiden toimivuuteen on kuitenkin heikentynyt. Julkisuudessa on käsitelty ympärivuorokautisen hoivan puutteita, pitkittyneitä hoitojonoja ja kokemuksia siitä, ettei potilasta ole kohdattu riittävän hyvin.
Terveydenhuoltojärjestelmämme elää suurta murrosta. Hyvinvointialueilla tehdään mittavaa kehittämistyötä, mutta samalla ne kamppailevat taloudellisten haasteiden ja alijäämäisten budjettien kanssa.
Juuri tällaisessa tilanteessa tutkimuksen ja osaamisen merkitys korostuu. Hoito- ja lääketieteelliseen tutkimukseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on koko järjestelmän perusta.
Esimerkiksi kliiniset lääketutkimukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden saada käyttöönsä uusia hoitomuotoja tilanteissa, joissa nykyiset hoidot eivät enää auta ja samalla ne kehittävät tutkijoiden, lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön osaamista.
Viime aikoina mediassa on keskusteltu suomalaisen syövänhoidon tuloksista ja siitä, että olemme jääneet kehityksessä jälkeen muista Pohjoismaista. Samanaikaisesti kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana (STM 2026).
Syitä on useita, mutta yhtenä keskeisenä tekijänä pidetään kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemistä. Lääkeyritykset eivät aina näe Suomea houkuttelevana tutkimusympäristönä, koska lupaprosessit ja sopimusmenettelyt ovat hitaita ja byrokraattisia. Lisäksi tutkimuksen toteuttaminen edellyttää korkeatasoista osaamista.
Sekä hoito- että lääketieteelliseen tutkimukseen panostaminen on investointi, joka tuo hyötyä potilaille, terveydenhuollolle ja koko yhteiskunnalle.
Esimerkiksi kliinisissä lääketutkimuksissa tutkimuksen rahoittaja vastaa yleensä tutkimuslääkkeiden ja seurannan kustannuksista, mikä tuottaa merkittäviä, miljoonaluokan säästöjä terveydenhuollolle. Potilaat saavat mahdollisuuden uusiin hoitoihin ja henkilöstö osaamisen kehittämiseen.
Myös perusterveydenhuollon toimivuuteen on panostettava. Hoitoon tulee päästä sujuvasti silloin kun tarve on ja vaikuttavia tutkimuksia tehdä jo perusterveydenhuollossa. Mitä aikaisemmin sairaudet tunnistetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja sitä pienemmiksi jäävät kustannukset pitkällä aikavälillä.
Suomalainen hoitotyön ja lääketieteen koulutus tarjoaa erinomaisen pohjan laadukkaalle terveydenhuollolle. Koulutuksessa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa, ja tätä osaamista tulee viedä tehokkaasti käytännön työhön. Meillä on myös toimivia vaikuttavia hoitokäytäntöjä.
Terveydenhuollon kehittämistä on tehtävä yhteistyössä, jotta laadukas ja vaikuttava hoito toteutuu yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa.
Terveydenhuollon kehittämisessä on pidettävä huolta myös henkilöstöstä. Hyvinvoiva ja osaava ammattilainen on laadukkaan ja vaikuttavan hoidon tärkein voimavara.
Panostukset tutkimukseen, osaamiseen ja laadukkaaseen hoitoon eivät lisää kustannuksia, vaan luovat edellytykset todellisille säästöille ja paremmalle terveydelle.
Minna Talvitie
hoitotyön lehtori, sairaanhoitaja
Tampereen kaupungin ja aluevaltuuston varavaltuutettu (kesk.)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/