Kanada pystyisi hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset jopa päivissä
Kanadan ulkoministeri Melanie Joly arvioi Brysselissä, että Kanada pystyisi hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset kansallisella tasolla hyvin nopeasti, jopa päivissä.
– Tavoitteenamme on olla yksi ensimmäisistä maista, jotka pystyvät ratifioimaan Suomen ja Ruotsin liittymisen, Joly sanoi.
Joly tapaa tänään EU-maiden ulkoministerejä, jotka ovat koolla Brysselissä. Jolyn mukaan olisi tärkeää, että jäsenyyshakemuksen käsittelyprosessia pystyttäisiin tiivistämään.
Suomella ja Ruotsilla on edessään joidenkin kuukausien odotus sen jälkeen, kun ne ovat jättäneet virallisen hakemuksensa sotilasliittoon liittymiseksi.
Tiedossa on, että varsinaiset liittymiskeskustelut olisivat hyvin nopeat ja että Suomesta ja Ruotsista voisi tulla Naton tarkkailijajäseniä noin kahdessa viikossa sen jälkeen, kun hakemuskirje on jätetty Naton päämajaan.
Sen jälkeen mahdollinen jäsenyys on vielä vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla.
Tähän mennessä Nato-maista on kuulunut pääosin myötämielisiä kommentteja Suomen ja Ruotsin liittymisaikeista, mutta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi, ettei pidä Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksia myönteisenä asiana.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kuitenkin vakuuttanut, että Turkki ei estä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Kanadan ulkoministeri Joly sanoi olleensa tiiviissä yhteyksissä Turkin kollegansa kanssa.
– Meidän on noustava tilanteen tasalle. Tämä on historiallista ja paljon tärkeämpää kuin mikään kahdenvälinen kysymys, Joly sanoi.
Suomea EU:n ulkoministerikokouksessa edustava valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kertoi päivittävänsä Suomen päätöksentekoprosessin tilannetta muille EU-maille tänään kokouksen yhteydessä.
Hallitus on antanut selonteon Suomen liittymisestä Natoon, ja eduskunta keskustelee asiasta parhaillaan. Odotettavissa on, että keskustelu venyy ainakin huomiselle, koska puheenvuoropyyntöjä on niin paljon.
Sumuvuori sanoi Suomen käyneen ja käyvän edelleen keskusteluja kumppanien kanssa sekä virka- että poliittisella tasolla siitä, millaista tukea Suomi voi saada Nato-hakemusprosessin aikana, kun sotilasliiton turvatakuut eivät vielä ulotu hakijamaahan.
– On tärkeää saada sitä tukea myös julkisesti, ja me olemme itse asiassa saaneet tukea erittäin paljon Nato-maista, Sumuvuori sanoi.
Sumuvuori mainitsi, että Saksassakin on päätetty käyttää nopeutettua menettelyä Suomen ja Ruotsin hakemusten ratifiointiin.
Myös EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell antoi vahvan tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-aikeille. Borrell uskoo, että EU-maiden tuki Suomelle ja Ruotsille on vahvaa.
Hän kertoi toivovansa, että vastahankaisten Nato-maiden pää pystyttäisiin kääntämään. Tällä Borrell viittasi todennäköisesti vain Turkkiin, sillä vastustavia kantoja ei ole kuulunut muista maista.