Kalmari: Maataloustukia tulee ohjata lisäarvon tuottamiseen, ei näennäisviljelyyn

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) on valittu eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Jari Leppää, joka aloitti viime viikolla maa- ja metsätalousministerinä.

Kalmarin mukaan maa- ja metsätalouspolitiikassa on tärkeää jatkuvan byrokratian purun ohella jo keskittyä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen.

– Tukia tulee suunnata lisäarvon tuottamiseen eikä näennäisviljelyyn, hän linjaa.

Toinen merkittävä työsarka on pyrkiä vaikuttamaan tuottajahintoihin.

– Laatutuotteita ei pidä myydä bulkkitavaran hinnalla. Tähän on mahdollista vaikuttaa monilla toimilla, vaikka kaupan merkitys on tietysti suuri.

Kalmari viittaa Ruotsin esimerkkiin. Hänen mukaansa siellä kerrotaan kuluttajille kotimaisen tuotteen laadusta eikä mainosteta pelkällä hinnalla. Tähän on hyvä tilaisuus erityisesti nyt, kun Suomi muun maailman ohella menee kohti verkkomarkkinoita.

– Se antaa mahdollisuuden nostaa kotimaisten tuotteiden näkyvyyttä. Niille pystytään antamaan tarina ja kasvot eri tavalla kuin tähän saakka.

Julkisessa ruokailussa tulee käyttää entistä enemmän kotimaisia, kestäviä tuotteita. Kalmari näkee tässä ison vaikuttamisen paikan nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään maakunnalliseen yhteistyöhön.

Kunnissa on hänen mukaansa juuri opittu huomioimaan lähiruokaa ja laatutekijöitä. Pelkona on, että tältä työltä putoaa pohja pois opetuksen ja terveydenhuollon ruokapalvelujen mahdollisesti erkaantuessa.

– Vihoviimeinen ratkaisu on, että ruoka ostetaan valtakunnallisena tukipalveluna. Tämä asia on pohdittava etukäteen, ettei menetetä saavutettua hyvää, Kalmari painottaa.

Metsäpolitiikassa on Kalmarin mielestä tärkeää tehdä työtä sen eteen, että metsien käyttö ylipäätään hyväksyttäisiin.

– Suomessa on tahoja, jotka eivät hyväksy viime hallituskaudella kertaalleen yhdessä sovittua tavoitetta metsien käytön lisäämisestä 15 miljoonalla kuutiolla. On erittäin iso kansataloudlelinen tappio, jos näin ei tehdä.

Hän korostaa, että samalla on tärkeää huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Metsoon saadut lisärahat ovat ilonaihe.

– Toivoisin, että metsänomistajat aktivoituisivat kertomaan hyvistä metsäteoista. Laittaisivat vaikka kuvia twitteriin. Usein tuntuu, että parhaiten metsänhoidosta tietävät ne, jotka eivät edes metsissä käy.