Kaikkonen ei niele väitteitä työttömyyskriisin liioittelusta – "Koittavat puhua mustaa valkoiseksi"
Keskusta ja Liike Nyt jättivät perjantaina hallitukselle välikysymyksen Suomen suurtyöttömyydestä.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen katsoo, että Suomessa tuntuu olevan nyt kaksi eri todellisuutta.
– Hallituksen todellisuus, jossa suomalaisilla on töitä ja talous kasvaa. Ja tavallisten ihmisten todellisuus, jossa yhä useammalla ei ole töitä, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Ihmisten huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta ei ole Kaikkosen mukaan aiheeton.
– Valitettava tosiasia on, että Suomi on kokoomusjohtoisen hallituksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen, työttömyyskriisiin. Sitähän yli 311 000 työtöntä työnhakijaa on, Kaikkonen sanoi.
Eräät ekonomistit ovat viime päivinä väläytelleet, että puheet Suomea vaivaavasta työttömyyskriisistä ovat liioiteltuja.
Näin totesi esimerkiksi valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila Helsingin Sanomissa. Hän uskoi väitteiden perustuvan tilastoista kumpuavaan väärinymmärrykseen. Työttömyysjakso ei esimerkiksi katkea enää aktivointipalveluihin yhtä usein kuin ennen, ja siksi pitkäaikaistyöttömiä on tilastoissa enemmän.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja, pitkän linjan taloustieteilijä Aki Kangasharju puolestaan sanoo Iltalehdelle, että lukujen taustalla on maahanmuuttajien määrän kasvu, ja etenkin monet ukrainalaiset etsivät nyt töitä.
– Tässähän on tahoja, jotka koittavat mielestäni puhua mustaa valkoiseksi, Kaikkonen sen sijaan sanoi.
Kaikkonen halusi tuoda esiin sen todellisuuden, mikä näkyy kodeissa ja työpaikoilla.
– Jatkuvia yt-neuvotteluja, irtisanomisia, yli 300 000 työtöntä. Voi sitä tilastollisesti tulkita varmaan kauniimminkin, mutta tämä on ikävä totuus.
– Realiteetti on kuitenkin se, että työttömyyden trendi on kasvanut aivan rajulla tavalla, Kaikkonen korosti.
Kaikkonen huomautti, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana on tullut joka päivä sata työtöntä lisää.
– Luvattiin satatuhatta uutta työllistä, tulikin sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana. Tähän pitää saada muutos.
Kaikkonen on huolissaan etenkin nuorten työttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.
– Nuorilta uhkaa mennä toivo, pitkään ilmaan töitä olleilta usko. Korkeakoulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työttömyys runtelee niin maakuntia kuin ruuhka-Suomea.
Kaikkosen mukaan sekin on mahdollista, että Suomi kohta ohittaa Espanjan Euroopan ankarimman työttömyyden maana.
– Ja näkymää paremmasta ei valitettavasti oikein ole.
Kaikkosen mukaan tilannetta eivät selitä vain suhdanteet ja Venäjä.
– Samat suhdanteet ovat myös muualla Euroopassa, mutta muualla työttömyys laskee, Suomessa nousee. Väistämätön johtopäätös on, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Suomen suunta on väärä.
Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, Kaikkonen totesi.
Keskusta parantaisi niiden toimintaedellytyksiä esimerkiksi verottamalla yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän, parantamalla yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä sekä toteuttamalla investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille.
Kaikkosen mukaan myös työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa, jotta työttömien pienimuotoinen työnteko kannattaisi. Keskusta tekisi myös itäisestä Suomesta erityistalousalueen.
– Suurtyöttömyyden ratkaisemisessa on kyse Suomen selviytymisestä, sillä jos emme saa työllisyyttä paranemaan ja taloutta kestävään kasvuun, meille tulee isoja vaikeuksia pelastaa terveydenhoito, vanhusten hoiva ja koulutus.
Liike Nytin Harry Harkimo pelkäsi, että loppuvaalikauden ajaksi on edessä puolentoista vuoden murhenäytelmä, koska ”hallitus ei saa mitään muutosta aikaiseksi”.
– Pääministeri näkee taloudessa sellaisia hyviä merkkejä, joita ei kukaan muu näe.
Harkimo totesi, että pelkästään viime viikolla ilmoitettiin 3000 työntekijän irtisanomisesta. Suomen ilmapiiriä Harkimo pitää huonona.
– Ja ilmapiiriä ei keskinäinen syyttely paranna tippaakaan. Hallitus on syyttänyt kansaa siitä, että he eivät kuluta, ja yritysten omistajia siitä, että ne eivät panosta kasvuun.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron eduskunnan tulevassa välikysymyskeskustelussa pitävä kansanedustaja Olga Oinas-Panuma kertoi valmistuneensa korkeakoulusta kaksi vuotta sitten, ja nyt monet opiskelukavereista ovat työttöminä.
– Ihmiset lähettelevät hakemuksia työpaikkoihin, mutta vastauksia ei tule, se totta kai turhauttaa.
Oinas-Panuma totesi kierteen olevan tuhoisa, sillä elämä etenee usein vasta sitten, kun on töitä.
– He olisivat potentiaalisia perheen perustajia, ehkäpä talon rakentajia tai asunnon ostajia.
Oinas-Panuman mukaan keskusta olisi tehnyt monta asiaa toisin kuin hallitus. Hallituksen koulutusleikkaukset ovat olleet tässä tilanteessa hyvin lyhytnäköisiä eikä EU:n toiseksi korkein arvonlisävero ainakaan kannusta kuluttamaan enempää, hän sanoi.
Oinas-Panuma vaati hallitusta lisäämään esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja korvaamaan kuoppaamansa aikuiskoulutustuen uudella mallilla, jolla ihmiset voivat päivittää koulutustaan työelämän tarpeisiin.
Hallitus käytti syksyn budjettiriihestään pari päivää rasismista keskusteluun. Kaikkosen mukaan tämä oli varmaankin paikallaan, mutta ”olisi ollut paikallaan käyttää pari päivää myös työttömyysongelman käsittelyyn”.
– Haluankin ehdottaa hallitukselle, että olisi syytä kutsua koolle työttömyysriihi vielä erikseen, palata pöytään. Tulemme mielellään mukaan jos kelpaamme, mutta hallituksella on tietysti valta ja vastuu tässä, oppositiopomo totesi.
Orpon hallituksen tavoitteena oli, että työllisyyden kohenemisella voidaan kuitata kaksi miljardia euroa julkisen talouden tasapainotustarpeesta. Jallituskauden aikana työllisyystoimilla piti saada satatuhatta lisätyöllistä.
– Se on jäänyt mainitsematta, että kun ei ole sataatuhatta uutta työllistä, niin ei ole sitä kahta miljardiakaan, Kaikkonen sanoi.
Keskusta pyysi välikysymykseen mukaan vain Liike Nytin. Keskustan mukaan vasemmistopuolueet hoitaisivat työttömyysongelmaa erilaisilla keinoilla.