Jyty ja SuPer vaativat varhaiskasvatukseen pienempiä ryhmäkokoja – "Suurimpana häviäjänä tässä tilanteessa ovat lapset"
Hallituksen pitäisi keskittyä pienentämään varhaiskasvatuksen hoitoryhmien kokoa, ei nostamaan yliopistokoulutetun hoitohenkilökunnan määrää, sanovat Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kannanotoissaan.
SuPer ja Jyty järjestävät yhdessä JHL:n, Tehyn ja Talentian kanssa keskiviikkona poliittisen mielenilmauksen valmisteilla olevaa varhaiskasvatuslakia vastaan. Mielenilmaus sulkee osan Uudenmaan päiväkodeista.
– Parhaat lopputulokset saavutetaan, kun varhaiskasvatusta kehitetään pienentämällä ryhmäkokoa ja satsaamalla riittävään määrän henkilöstöä lapsiryhmää kohden. Tärkeää on hyödyntää jo nyt olemassa olevan henkilöstön osaamista, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo liiton tiedotteessa.
Hallituksen lakiesityksen tarkoitus on vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutuspolkua nostamalla päiväkotien henkilöstön koulutustasoa.
Tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä kaksi kolmasosaa olisi korkeakoulutettuja, mutta nykyään varhaiskasvatuksessa työskentelevien kelpoisuudet säilyisivät.
Lisäksi ammattinimikkeitä selkeytettäisiin poistamalla ammattikorkeakoulusta valmistuneilta sosionomeilta oikeus opettaja-nimikkeen käyttöön.
Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelisi moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia..
Liitot pelkäävät, että käytännössä lakiesitys johtaisi päiväkotien ryhmäkokojen suurenemiseen entisestään, sillä yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhaopettajista on jo nykyisellään pulaa.
– Näitä vakansseja joudutaan täyttämään määräaikaisilla sijaisilla, mikä johtaa jatkuvaan henkilöstön vaihtumiseen lapsiryhmissä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
– Suurimpana häviäjänä tässä tilanteessa ovat lapset, joilta todellisuudessa vähennetään aikuisten aikaa.
SuPerin mielestä useimmiten lähihoitajan koulutuksen suorittaneiden lastenhoitajien suurempi osuus henkilöstöstä on perusteltua.
– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on perushoito sekä turvallisuuden ja jatkuvuuden luominen, Paavola toteaa.
Jytyn Pihlajamäki ihmettelee hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen linjausta, jossa lastentarhanopettajaksi voisi kouluttautua tulevaisuudessa ainoastaan yliopisto-opintojen kautta. Lisäksi lastenhoitajien määrä putoaisi dramaattisesti.
Pihlajamäen mielestä tietoa alan tulevaisuuden koulutustarpeista ei ole vielä olemassa riittävästi ja ne ovat ristiriitaisia.
– Muutokset tulisi tehdä vasta kattavan selvityksen jälkeen. Kiirehtimisellä ei tule kuin sekundaa. Tärkeää on myös varmistua siitä, että jo olemassa olevan henkilöstön osaamista pyrittäisiin hyödyntämään mahdollisimman laajalti. Näin pystyttäisiin välttämään henkilöstöpula – joka on jo nyt ilmeinen mm. opettajien osalta, Pihlajamäki linjaa.