Jukka Kekkonen pillastui Rehnille
Professori Jukka Kekkonen sanoo, että ministeri Olli Rehn (kesk.) tulkitsee väärin hänen kannanottojaan.
Rehn esitti Suomenmaan blogissaan harkittavaksi, että lainvalmistelussa otettaisiin taas käyttöön komiteavalmistelu. Ministeri arvioi oikeuskansleri Jaakko Jonkan haastattelusta syntynyttä keskustelua ja suomi siinä yhteydessä professori Kekkosta.
Ärtynyt Kekkonen arvelee Rehnin närkästyneen siitä, että hallituksen lainvalmistelua on arvosteltu.
– Täysin väärän todistuksen Rehn antaa lausunnoistani, joissa olen ilmaissut huoleni Puolan, Unkarin ja erityisesti Turkin oikeusvaltion periaatteiden vastaisesta kehityksestä. En ole rinnastanut niitä Suomeen, vaan todennut sen tosiasian, että oikeusvaltion periaatteet ovat viime aikoina joutuneet entistä ahtaammalle mainittujen maiden sisäisten ongelmien takia, Kekkonen kirjoittaa Suomenmaalle lähettämässään kannanotossa.
Rehn mielestä nykyisen hallituksen suhtautumista perustuslakeihin ei voi verrata sortokausien tilanteeseen. Kekkosen mielestä Rehn on väärässä.
– Sortokausina – ennen oikeusvaltion aikaa – perustuslakiin vetoaminen oli paljolti poliittisen tarkoitushakuisuuden kysymys. Jotain saman suuntaista on nytkin nähtävissä, kuten valtiosäännön tuntijat ovat laajalla rintamalla osoittaneet. Vasta K.J.Ståhlberg loi aidon lain kunnioittamisen ja oikeusvaltiollisuuden ideologian Suomeen, Kekkonen sanoo
Käsittämättömänä professori pitää sitä, että Rehn nostaa esiin 15 vuoden takaa Alpo Rusin tapauksen ja oman roolinsa siinä. Kekkosen mukaan tuossa tapauksessa heikko esitutkinta johti epäilyksiin, jotka oikeusvaltion viranomaiset korjasivat.
– Lopputulema oli vaikeiden vaiheiden jälkeen oikeusvaltion voitto. Suomalainen oikeusvaltio ansaitsee siitä kunnian – ei ensi aikaisesti Olli Rehn, Kekkonen sivaltaa.
Professorin mielestä Rehnin kirjoitus henkii närkästystä siitä, akateemisen maailman piiristä on rohjettu esittää puheenvuoroja, joissa hallituksen politiikkaa kritisoidaan. Kekkonen huomauttaa, että tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan korkeimman opetuksen ohella yliopistoilla on vastuunsa yhteiskunnasta.
– Kyse on tässä ns. kolmannesta tehtävästä, yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Se tarkoittaa isänmaan palvelemista eri tavoin, siis myös muutoin kuin tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kuuluu laaja kirjo erilaisia asiantuntijatehtäviä. Näissä tehtävissä jopa professorit ovat kunnostautuneet. Mutta siihen kuuluu myös aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota valitettavasti entistä harvemmat tutkijat käyvät työpaikkojensa menettämisen pelossa, hän sanoo.
Professori antaa huutia myös Rehnin kehumalle EU:n komissiolle.
– Korjauksiin tarvitsemme kaikkien vähiten oppia Euroopan unionin komissiosta, jossa demokratia ja avoin keskustelu eivät todellakaan kukoista.