Jättiläispalo nieli Chicagon liekkeihin 150 vuotta sitten – mutta tuhkasta syntyi paljon uutta
Lokakuun kahdeksas vuonna 1871 oli Chicagossa kauhea päivä. Nopeasti levinnyt tulipalo tuhosi lopulta kolmasosan kaupunkia ja tappoi 300 ihmistä.
Noin 100 000 ihmistä jäi kodittomaksi ja kaikkiaan noin 17 450 rakennusta tuhoutui yhdeksän neliökilometrin alueella. Aineellisia tuhoja aiheutui noin 200 miljoonan dollarin arvosta.
Chicago oli kasvanut 1800-luvun puolivälissä todella nopeasti. Keskiluokkaiset muuttivat kaupungin laitamille halpojen liikenneyhteyksien ansiosta. Keskemmällä kaupunkia oli täyteen ahdettuja köyhempiä, puusta rakennettuja asuinalueita. Tulipalot olivat varsin yleisiä.
Palo alkoi ladosta West Sidessa DeKoven Streetillä ladosta, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä. Tuli levisi nopeasti, ja palokunta saapui paikalle myöhässä.
Tuli levisi lounaistuulen seurauksena, ja sammui käytännössä vasta kaksi päivää myöhemmin vesisateiden ansiosta. Paloa rajoittivat lisäksi Michiganjärvi ja rakentamattomat tontit.
Järjestystä kaupunkiin saapui palauttamaan Yhdysvaltojen sisällissodassa ja intiaanisodissa mainetta niittänyt kenraali Philip H. Sheridan joukkoineen. Kaupunki asetettiin kahdeksi viikoksi sotatilalain alaisuteen.
Chicagon jälleenrakennus käynnistyi nopeasti, mitä auttoi se, että liikenneinfrastruktuuri oli säilynyt varsin ehjänä. Jälleenrakennus sai aikaan taloudellisen nousukauden ja kiihdytti väestönkasvua.
Palon aikaan kaupungissa asui noin 324 000 ihmistä, mutta yhdeksän vuotta myöhemmin asukkaita oli jo 500 000 ja vuonna 1890 yli miljoona.
Kaupunki myös suunniteltiin uudestaan, ja asemakaavassa korjattiin ongelmia aiheuttaneet kohdat. Chicagoon rakennettiin maailman ensimmäiset pilvenpiirtäjät, ensimmäinen oli vuonna 1885 rakennettu Home Insurance Building.
Chicagon uuden suunnittelun vaikutus oli muualla maailmassa merkittävä.
Uudelleenrakentamisesta sai alkunsa merkittävä arkkitehtien Chicagon koulukunta 1800-luvun lopulla. Sen merkittävimpänä arkkitehtiä pidetään Louis Henry Sullivania, jonka motosta “muoto seuraa funktiota” tuli modernin arkkitehtuurin tunnuslause.
Rakennukset olivat rakennettu erityisesti paloturvallisuutta silmällä pitäen ja pelkistetysti lasipintoja hyödyntämällä. Samaan aikaan New Yorkissa rakennukset suunniteltiin paljon koristeellisemmaksi ja raskaammiksi, joten Chicagon koulukunnan arkkitehtuuri oli ennen kokematonta.