Jäätteenmäki: Euroopan unionilla on edessään kivulias budjetin pienentäminen
Euroopan Parlamentissa käytiin tällä viikolla jokseenkin odottamaton, kokonaisen päivän kestänyt puhemiesvaali.
Valinnat tehtiin seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi sopimuksen mukaisesti. Sen sijaan parlamentin sosiaalidemokraattien, EEP:n ja Alde-ryhmän yhteinen sopimus puhemiehen paikan kuulumisesta tällä kertaa EEP:lle ei pitänytkään paikkansa tuosta vain.
– Sosiaalidemokraatit katsoivat, ettei sopimus päde. Tuli kisa, jonka EEP lopulta voitti, europarlamentaarikko, Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kertaa alkuviikon äänestyksiä.
Hänen mukaansa taustalla oli sosiaalidemokraattien näkemys ympäri Eurooppaa siitä, että he häviävät, kun vastakkainasettelua oikeiston ja vasemmiston välille ei synny.
– Sosialistit lähtivät tavoittelemaan puhemiehen paikkaa, mutta EEP katsoi sen kuuluvan heille. Alde oli siinä vähän sellainen kuninkaantekijä, Jäätteenmäki luonnehtii.
Erikoisesta puhemiesvaalista huolimatta Jäätteenmäki uskoo, että asiat etenevät jatkossakin asiaperusteilla.
– Euroopan parlamentissa ei ole ikinä ollut hallitus-oppositio -asetelmaa. Demarit vain vähän koettelivat, saisivatko paikan.
Jäätteenmäen mukaan uudella puhemiehellä oli heti hyvä ote.
– Hän korosti olevansa kaikkien puhemies.
Europarlamentaarikon mielestä on hieman turhaa puhetta moittia puhemiehen valintaa takahuonesopimukseksi. Suomen eduskunnassakin ryhmät päättävät puhemiehestä etukäteen ja äänestys tapahtuu sen pohjalta.
Jäätteenmäki on toiminut yhtenä parlamentin 14 varapuhemiehestä viimeiset kaksi vuotta.
– Se aika on ollut melkoista kriisiä, hän toteaa ja viittaa sekä pakolaiskriisiin että talouskriisiin.
Nyt Jäätteenmäki ei enää lähtenyt tehtävään ehdolle, sillä keskustan voima ei siihen riittänyt. Hän kertoo siirtyvänsä eteenpäin hyvällä mielellä.
– Työ jatkuu. Olen vastuussa budjetista oman Alde-ryhmäni puolesta.
Budjettivaliokunnan jäsenenä vaikuttanut Jäätteenmäki pitää tätä tehtävää varsin mielenkiintoisena.
Euroopan parlamentilla ja koko unionilla on käsissään isoja, suorastaan historiallisia asioita. Merkittävimmät kysymykset liittyvät Brexitiin ja edelleen jatkuvaan pakolaiskriisiin.
Jäätteenmäki toteaa, että yksi konkreettisimmista tehtävistä on unionin budjetin välttämätön pienentäminen Brexitin vuoksi. Vähennettävää on kahdeksasta yhdeksään miljardia, ehkä enemmänkin.
– Se tulee olemaan iso ja kivulias homma. Mutta se on tehtävä, Jäätteenmäki sanoo.
Hän jakaa Matti Vanhasen (kesk.) ajatuksen siitä, että säästöt on nimenomaan etsittävä unionin budjetista.
– Ei voi olla niin, että eletään kuin ennenkin ja nostetaan jäsenmaksuja. On säästettävä. Jäsenvaltiot ovat pystyneet siihen ja unioninkin on pystyttävä. Kun on tahtoa, säästöt kyllä löydetään. Muussa tapauksessa nettomaksajien osuudet nousevat.
Tämän suhteen Jäätteenmäki on toiveikas.
– EU vaatii uudistumista ja joustavuutta. Kyllä se pystyy sellaiseen itsekin. Yhteiskunta kehittyy sitä kautta, että katsotaan asioita uudelleen.