"On ehkä ajateltu, että karski mies tarvitsee ronskit eväät" – Miehet syövät liikaa lihaa, kaupungeissa ja Itä-Suomessa ravintosuosituksia noudatetaan parhaiten
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset toteutuvat Suomessa parhaiten pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa sekä Itä-Suomessa. Vähiten ravitsemussuosituksia noudatetaan Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
– Kokonaisuutena kaupungit erottuvat tutkimuksessa edukseen. Merkittävimmin erot näkyvät maaseudun ja kaupunkien välillä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen sanoo STT:lle.
Harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi tyydyttyneiden rasvahappojen, suolan ja punaisen lihan kulutus oli keskimääräistä suurempaa.
Suurissa kaupungeissa ja naisten osalta myös Kaakkois- ja Keski-Suomessa syötiin keskimääräistä enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Selkeimmin alueelliset erot suomalaisten syömisessä näkyvät, kun tarkastellaan yksittäisiä elintarvikeryhmiä.
– Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa syödään eniten kalaa. Ruisleivän syönti puolestaan korostuu Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, Härkänen sanoo.
Kasviksia syödään runsaimmin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla sekä Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan rajaamalla alueella.
Lihaa kulutetaan eniten Lapissa ja Koillismaalla.
Erilaiset ruokakulttuurit selittävät alueellisia eroja ainakin osin.
– Ruisleipää ja marjoja on perinteisesti syöty paljon Itä-Suomessa. On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nykyisissä ruokavalioissa on ruokakulttuurin ja mikä erilaisten ravitsemuskampanjoiden tulosta, THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta sanoo.
Alueellisten erojen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin eroja sukupuolten välillä. Ne nousivat tutkimuksessa alueellisia eroja merkittävämmiksi.
Ero siinä, mitä miehet ja naiset syövät, korostuu erityisesti punaisen lihan sekä kasvisten määrissä.
– Punaisen lihan saantisuosituksen (500 grammaa viikossa) tavoitti miehistä noin joka viidennes ja naisista vähän yli puolet. Naiset myös syövät maanlaajuisesti enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, Valsta sanoo.
Lihan ja kasvisten kulutuksen sukupuolieroja selittävät todennäköisesti myös sukupuolittuneet perinteet ruokailussa. Lihan runsas kulutus on tavattu mieltää miehekkääksi.
– On ehkä ajateltu, että karski mies tarvitsee ronskit eväät. Tämä ajattelutapa on selvästi heikentynyt, mutta ero miesten ja naisten ruokavalioissa nähdään yhä, Valsta sanoo.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kaikki ravitsemussuositukset eivät huomioi miesten ja naisten erilaisia energiansaantimääriä. Osittain tutkimuksessa havaitut erot selittyvät sillä, että miehet syövät pääsääntöisesti naisia enemmän, Härkänen sanoo.
Sukupuoleen ja maantieteelliseen sijaintiin katsomatta suomalaisten ongelmana on usein liiallinen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti. Suomalaisista 95 prosenttia syö päivittäin liikaa suolaa.
Valstan mukaan liiallista suolansaantia selittävät ainakin runsassuolaiset liha- ja kalaruoat sekä leipien korkeat suolapitoisuudet.
– Aktiivisuus vähäsuolaisten elintarvikkeiden kehittämisessä oli 1980- ja 1990-luvuilla suurempaa kuin nyt. Suolan käyttö vähenikin vuoteen 2007 asti, mutta sen jälkeen myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut, Valsta sanoo.
Tyydyttynyttä rasvaa syödään yli suositusten koko maassa, ja reippaimmin rajat ylittyvät länsirannikon miehillä. Siihen voi vaikuttaa muun muassa runsas maitotuotteiden ja lihan kulutus.
– Koko maassa kasvisten kulutus on kuitenkin lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Sen eteen on tehty jo 1970-luvulta asti työtä ja myös tarjonta on parantunut, Valsta sanoo.
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusiminen on parhaillaan työn alla. Ne julkaistaan ensi vuonna ja ne toimivat kansallisten suositusten pohjana.
– Uusissa suosituksissa kestävä ruokavalio ja ympäristönäkökulmat otetaan terveysnäkökulmien rinnalle entistä voimakkaammin. Se on hyvä, sillä terveellisen ja kestävän ruokavalion tavoitteet toteutuvat hyvin yhtä aikaa. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ja eläinkunnan tuotteiden vähentäminen ruokavaliossa on sekä terveellistä että kestävää, Valsta sanoo.
Osana Reilu ruokamurros -hanketta tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemän suositeltavan ruokavalinnan esiintymistä Manner-Suomessa. Nämä seitsemän valintaa olivat ruisleipä, kalsium, kala, punainen liha ja lihavalmisteet, tyydyttyneet rasvahapot, suola sekä kasvikset, hedelmät ja marjat.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata suositeltavien ruokavalintojen toteutumisen alueellisia eroja aikuisilla 2010-luvulla. Tutkimuksen aineistona käytettiin kansallisia ravitsemuksen seurantatutkimuksia. Härkäsen ja Valstan lisäksi tutkimusta oli tekemässä kuusi muuta THL:n tutkijaa.