IMF:n pääjohtaja: Saksalla on ongelma
Saksalla on käsissään merkittävä taloudellinen ongelma, sillä maa ei pysty irtautumaan venäläisestä maakaasusta kovin nopeasti. Kaasun tuonnin lopettamisen seurauksia on vaikea ennustaa, mutta vaikutukset olisivat todennäköisesti mittavat.
Näin arvioi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtaja Kristalina Georgieva Der Spiegel -lehden haastattelussa.
Georgieva kertoo, että joidenkin ekonomistien mukaan Saksan talous kutistuisi kuudella prosentilla, jossa Venäjä päättäisi yhtäkkiä vääntää kaasuhanan kiinni.
– Saksan tulee olla harkitsevainen sen suhteen, miten maa käyttää fiskaalisen liikkumatilansa, pääjohtaja ohjeistaa.
Saksan ulkoministeri Christian Lindner on kertonut, että hän haluaisi palata takaisin koronaepidemiaa edeltäneisiin talouskehyksiin jo ensi vuonna.
Georgiava uskoo, että paluu tiukempaan talouskuriin voi olla vaikeaa, jos energian hinta nousee. Mikäli talouden olosuhteet menevät huonompaan suuntaan, Saksan tulisi Georgievan mukaan harkita uudelleen paluuta tiukkaan velkajarruunsa.
Saksan perustuslakiin kirjattu talouskurisääntö, niin sanottu velkajarru, edellyttää, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,35 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
IMF:n pääjohtaja kiittelee Saksan johtajuutta suurimpien teollisuusmaiden G7-ryhmässä.
Italiasta, Japanista, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista koostuva ryhmä lupasi taannoin Ukrainalle 20 miljardia dollaria Ukrainan inflaation hillitsemiseksi.
– Saksalaiset tietävät, mitä hyperinflaatio tarkoittaa. Mutta on myös äärimmäisen tärkeää kansan moraalin kannalta, että valtio hoitaa taloudelliset velvollisuutensa.
Bulgarialainen IMF-johtaja kertoo, että hänen Harkovassa asuva sukulaisensa pääsi hammaslääkäriin, vaikka Venäjä on moukaroinut kaupunkia jo pitkään.
– Ukrainan sosiaaliturvajärjestelmä toimii, eläkkeet maksetaan edelleen. Harkovassa kukkia ja puita istutetaan teiden varsille joka kevät. Jopa tällä hetkellä kaupunki pitää tästä huolen – sodan keskellä.
Georgieva on huolissaan siitä, ettei kansainvälistä yhteistyötä pidetä enää yhtä suuressa arvoissa kuin aikaisemmin.
– Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana maailmantalous on kolminkertaistunut – ja se on ollut mahdollista vain syvemmän globaalin integraation avulla. Etenkin kehittyvät maat ovat hyötyneet tästä.
Epävarmat ajat ovat nostaneet uudella tavalla esille valtioiden oman huoltovarmuuden sekä saaneet yritykset muokkaamaan toimitusketjujaan. Lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan taloudellinen kilpailu voi ajaa maita erilleen.
IMF:n pääjohtajan mukaan koronapandemia ja Ukrainan sota ovatkin johtaneet toimitusketjujen turvallisuuden kehittämiseen.
– Päivät, jolloin globalisaatio automaattisesti johti halvempiin tuotteisiin ja madalsi inflaatiota, saattavat olla ohi. Mutta se ei tarkoita, että meidän tulisi jakaa maailma erillisiin leireihin. Meidän ei pitäisi mennä liiallisuuksiin, sillä se tekisi meistä kaikista köyhempiä. Meidän ei pidä palata kylmän sodan päiviin, jolloin ihmisiltä vietiin heidän vapautensa. Olen itse kokenut, mitä se tarkoittaa, Bulgarian kansantasavaltaan vuonna 1953 syntynyt Georgieva painottaa.