Lukijalta: Lähihoitajan ammattioikeuden pitää näkyä ja olla todennettavissa
Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattu ammattihenkilö, jonka osaamisen ja ammattioikeuden tulee olla selkeästi tunnistettavissa ja tarkistettavissa riippumatta siitä, työskenteleekö hän sosiaali- vai terveydenhuollossa. Todellisuus on, että tällä hetkellä lähihoitajien rekisteröintivaatimuksissa on suuria eroja.
Sosiaalihuollossa, kuten ikäihmisten palveluissa kotihoidossa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, lähihoitajan nimikkeen käyttö edellyttää rekisteröitymisen Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään Suosikki-rekisteriin.
Lähihoitajan tehtäviin voidaan kuitenkin palkata myös rekisteröimätön henkilö, jos työnantaja arvioi hänen osaamisensa riittäväksi. Rekisteröimätön henkilö ei tällöin ole sosiaalihuollon ammattihenkilö, eikä kuulu ammattihenkilövalvonnan piiriin, mikä voi aiheuttaa asiakasturvallisuusriskin.
Terveydenhuollossa, eli terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, sen sijaan kuka tahansa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut voi käyttää lähihoitajan ammattinimikettä ilman rekisteröintiä terveydenhuollon vastaavaan Terhikki-rekisteriin.
Myös terveydenhuollossa enemmistä työnantajista vaatii rekisteröintiä, mutta laki ei sitä vaadi eikä käytäntö näin ollen ole yhtenäinen.
Yhtenäinen rekisteröinti on perusteltua. Saman tutkinnon suorittaneet ja samassa ammatissa työskentelevät eivät saisi olla rekisteröinnin suhteen eri asemassa. Yhdenmukainen rekisteröinti tekee kaikkien lähihoitajien ammattioikeuden näkyväksi.
Julkisista keskusrekistereistä kuka tahansa voi tarkistaa ammattihenkilön voimassa olevan ammattioikeuden ja mahdolliset ammatinharjoittamisoikeuden rajoitukset. Tämä helpottaa työnantajan vastuuta ammattioikeuksien tarkistamisessa ja tukee samalla viranomaisvalvontaa.
Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa lähihoitaja työskentelee usein hyvin itsenäisesti ja lähellä asiakkaan tai potilaan arkea. Siksi potilaalla ja tämän omaisilla on oltava luottamus siitä, että häntä hoitavan lähihoitajan koulutus ja ammattioikeus ovat kunnossa.
Terveydenhuollon ammattihenkilölaki tulisi muuttaa rekisteröinnin suhteen nykyisen sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaiseksi.
Tällöin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä myös terveydenhuollossa olisi, että henkilö on merkitty ammattihenkilöiden keskusrekisteriin nimikesuojattuna ammattihenkilönä.
Lähihoitajan näkökulmasta kyse on lopulta yksinkertaisesta asiasta: yhden tutkinnon ja yhden ammattinimikkeen tulisi tarkoittaa myös yhdenmukaista ammattihenkilöasemaa ja rekisteröintiä koko sosiaali- ja terveydenhuollossa.
SuPer on myös esittänyt lähihoitajan ammattinimikkeen siirtämistä sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettuihin ammattihenkilöihin.
Laillistaminen vahvistaisi asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä työturvallisuutta, ja tekisi näkyväksi lähihoitajien vahvan koulutuksen, ammattitaidon ja keskeisen aseman sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Päivi Inberg
SuPerin puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/