Ilmastopaneeli patistaa Suomea nopeuttamaan ilmastotoimiaan – "Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei ole lopullinen tavoite"
Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta se tarkoittaa ilmastotoimien kiristämistä ja nopeuttamista.
Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli. Sen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.
– Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei ole lopullinen tavoite. Suomen on vähennettävä päästöjä ja kasvatettava nieluja päästöjä suuremmiksi, ilmastopaneelin tiedotteessa sanotaan.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvioi, että ilmastopaneelin selvitys vahvistaa tiukkojen ilmastotoimien tarpeen.
– Ensi vuoden tärkein ilmastopäätös on energiaverotuksen kokonaisuudistus. Energian verotus on käännettävä hiilineutraaliustavoitteen vaatimalle uralle, Mikkonen sanoo.
Paneelin mukaan keskeisin rooli kokonaispäästövähennyksissä on energiateollisuudella.
Kotimaan liikenteessä suurimmat vaikutukset saadaan liikenteen sähköistymisestä ja kestävien biopolttoaineiden käytön lisäämisestä.
Maataloudessa lehmien ja sikojen määrän oletetaan vähenevän kasvisruokapainotteisemman ruokavalion seurauksena neljäsosalla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2016.
Suomen metsänielujen kasvattaminen on tärkeää maankäytössä ja metsätaloudessa, jotta hiilineutraalius saavutetaan.
Ilmastopaneeli huomauttaa, että sen sijaan liian intensiivinen metsien hyödyntäminen vaikeuttaa huomattavasti hiilineutraaliuden saavuttamista.
Ilmastopaneelin mukaan julkisen hallinnon, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten aktiivisuus on noussut viime vuosina ilmastotoimien suhteen.
Aktiivisuuden uskotaan nousseen osin ilmastohuolen kasvun takia.
– Kunnianhimoisia ilmastotoimia tukeva kansalaisaktiivisuus myös jatkaa kasvuaan, mikä näkyy kuluttajien valinnoissa ja poliittisessa vaikuttamisessa, paneeli toteaa.
Ilmastopaneeli tähdentää erilaisten yhteisöjen merkitystä ilmastotoimissa, koska ne voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vahvemmin kuin yksittäiset kansalaiset.
Suomessa julkiset tahot ovat paneelin mukaan ”kiitettävällä tarmolla” mukana ilmastotoimissa sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla.
Yhä suurempi joukko yrityksiä selvittää hiilipäästönsä lähteet ja etsii tehokkaita keinoja niiden alentamiseen.
Globaalilla tasolla Suomen ilmastopaneeli arvioi, että kansalliset panokset eivät tällä hetkellä riitä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi 1,5 asteen tasolle.
– Suuret valtiot on saatava mukaan koko maailman kirittämiseksi.
Esimerkiksi Kiinan kansallisesti määritelty panos on paneelin mukaan selvästi riittämätön Pariisin sopimuksen tavoitteiden näkökulmasta.
Intiassa taas keskeisessä asemassa on uuden hiilivoimalan rakentaminen: siitä luopuminen toisi Intian ilmastopolitiikan linjaan 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Pariisin ilmastosopimus on oikeudellisesti sitova. Ilmastopaneelin mukaan se tarjoaa tarvittavat puitteet globaalien ilmastotoimien toteutukseen.
Suomessa ilmastopaneeli antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Siinä on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen tutkijaa.
Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.
Suomen ilmastopaneeli on asetettu ilmastolain mukaisesti.
Juttua täydennetty muun muassa ympäristöministeri Mikkosen kommentilla klo 11.15.