THL selvitti: Ikä, sukupuoli ja kieli vaikuttavat rokoteintoon – suurin rokotuskattavuus ruotsinkielisessä väestössä

Rokotuskattavuus

Ruotsinkielinen väestö on ottanut koronarokotteita muuta väestöä innokkaammin Suomessa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä.

Ruotsia äidinkielenään puhuvista 82 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta, kun suomea tai saamen kieliä puhuvien keskuudessa vastaava luku on 74 prosenttia. Selvityksen mukaan rokottamattomista enemmistö eli 75 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea tai saamea.

Kaiken kaikkiaan rokotuskattavuus on itäisessä Suomessa länttä korkeampi, mutta myös sairaanhoitopiirien sisällä on kuntakohtaista vaihtelua.

–  Pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä, avaa johtava asiantuntija Mia Kontio THL:n tiedotteessa.

Osaltaan eroja selittää myös kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja ottaneet niitä innokkaasti. Yli 50-vuotiaiden keskuudessa rokotuskattavuus on jo yli 90 prosenttia.

Sukupuolten väliset erot suhteessa koronarokotteisiin näkyvät selkeimmin 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miesten rokotuskattavuus on 6–8 prosenttiyksikköä naisia matalampi. Yli 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä tämänkaltaista eroa ei enää käytännössä ole.

Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus oli keskimäärin sama tai parempi kuin kaikilla työikäisillä, mutta sosiaalialan hoitajien keskuudessa toisen rokoteannoksen ottaneiden määrä jäi alle keskiarvon. Sosiaalialalla hoitajina työskentelevillä rokotuskattavuus oli alle 70 prosenttia verrattuna koko 18–64-vuotiaiden ikäryhmän 72,5 prosenttiin.

Haluttomuutta ottaa rokote selittävät THL:n mukaan monet tekijät, eikä rokotuskattavuuden nostamiseen näin ollen ole vain yhtä työkalua.

–  Rokotteiden saatavuuden, niiden jakelun ja käytännön rokotustoiminnan turvaamisen lisäksi on tärkeää, että jatketaan luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon jakamista, listaa Kontio.