HS:n selvitys ennakoi maakuntavallan roimaa keskittymistä kaupunkeihin – emeritusprofessori tyrmää laskelmat epärealistisina

Helsingin Sanomien simulaatio maakuntavaalien paikkajaosta on epärealistinen, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.

Helsingin Sanomat esitteli lauantaina laskelmia, joiden mukaan jopa yli puolet kunnista jäisi ilman edustusta maakuntavaltuustoissa.

Facebookissa asiaa kommentoivaa Paloheimoa laskelmat eivät vakuuta.

– Lehden laskelmat perustuvat epärealistisiin odotuksiin, hän perustelee.

Paloheimon mukaan kuntavaaleissa annettujen äänien perusteella voi tehdä arvioita siitä, minkälaiseksi puolueiden väliset voimasuhteet kussakin maakuntavaltuustossa muodostuvat.

Sen arvioiminen, mistä kunnista ehdokkaita maakuntavaltuustoon valitaan, on kuitenkin hänen mukaansa paljon epävarmempaa.

Paloheimo perustelee arviotaan sillä, että ehdokkaan kotipaikka vaikuttaa äänestäjän ehdokasvalintaan.

– Vuoden 2015 kansallisen vaalitutkimuksen aineistossa 27 % äänestämässä käyneistä sanoi ehdokkaan asuinpaikan vaikuttaneen omaan ehdokasvalintaan joko ratkaisevasti tai ainakin paljon. Ehdokkaan ikä tai sukupuoli ei ollut ehdokasvalinnan kannalta yhtä tärkeä asia kuin ehdokkaan asuinpaikka.

Asuinpaikka vaikuttaa eri tavoin eri puolilla Suomea.

– Muutamissa pienissä maakunnissa jopa puolet äänestämässä käyneistä sanoi ehdokkaan asuinpaikan vaikuttaneen ratkaisevasti tai ainakin paljon omaan ehdokasvalintaan, Paloheimo toteaa.

Emeritusprofessori vertaa maakuntavaalien tilannetta eduskuntavaaleihin.

Paloheimon mukaan eduskuntavaaleissa monille äänestäjille on tärkeää, että ehdokas on omasta kunnasta tai vaalipiirin siitä osasta, missä äänestäjä asuu.

Pienissä maaseutukunnissa oman kunnan ehdokas saa yleensä paljon kannatusta yli puoluerajojen.

Jos omasta kunnasta ei ole ehdokasta, alueellista edustavuutta tärkeänä pitävät äänestäjät antavat mieluusti äänensä naapurikunnassa asuvalle ehdokkaalle.

Paloheimo huomauttaa, että hetkellä eduskunnassa toimivat 200 kansanedustajaa tulevatkin 95:ltä eri paikkakunnalta.

– Se on aika paljon. Lähes joka kolmannesta Manner-Suomen kunnasta on eduskunnassa ainakin yksi kansanedustaja.

Paloheimo muistuttaa, että maakuntavaltuustoihin valitaan ensi vuonna yhteensä 1202 maakuntavaltuutettua, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin eduskuntaan valittavien kansanedustajien määrä.

– Kun noin kolmasosa kunnista saa vaaleista toiseen edustuksensa eduskuntaan, on realistista olettaa, että kuusi kertaa suurempaan maakuntavaltuutettujen joukkoon mahtuu henkilöitä selvästi useammista kunnista kuin eduskuntaan.

Paloheimo olettaa, että maakuntavaaleissa ehdokkaan kotipaikka vaikuttanee äänestäjän ehdokasvalintaan ainakin yhtä paljon kuin eduskuntavaaleissa, ellei enemmänkin.

– Näppituntumalla arvioin, että Hesarin simulaatiosta poiketen ainakin kaksi kolmasosaa ellei peräti kolme neljäsosaa kunnista tulee saamaan edustajansa oman alueensa maakuntavaltuustoon, hän laskeskelee.