Oppositio paukutti köyhyysrumpua niin, että korvat soi – ministerin puhe "nukkuvasta naapurista" otettiin loukkauksena työttömiä kohtaan
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) vetämä oikeistohallitus joutui opposition hurjaan rumputuleen keskustelussa punavihreän opposition köyhyysvälikysymyksestä.
Opposition sytyttäjänä toimi välikysymykseen hallituksen puolesta vastannut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) joka sanoi, että työttömillä on oikeuksien rinnalla myös velvollisuuksia.
– Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan, Grahn-Laasonen napautti.
Ministerin vertaus ”nukkuvasta naapurista” otettiin opposition riveissä vastaan ylimielisyytenä ja työttömien syyllistämisenä. SDP:n Suna Kymäläinen syytti heti ministeriä järkyttävästä asenteellisuudesta ja yleistämisestä. Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela yhtyi kritiikkiin.
– Miettii sitä työtöntä ihmistä, joka on siellä kotonaan, joka ei ole saanut töitä, jonka on edelleen vielä vaikeampi löytää töitä, koska hallitus on hoitanut tätä taloutta ja työllisyyttä niin huonosti, ja sitten täällä ministeriaitiossa sanotaan, että sinne jää kotiin nukkumaan, Koskela ihmetteli.
Grahn-Laasonen vakuutti, ettei hän syyllistä työttömiä.
– Minä olen kasvanut 90-luvun Forssassa ja nähnyt työttömyyden hyvin läheltä. Mutta pidän kiinni siitä, että järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät töihin, eli työn tekemisen Suomessa pitää kannattaa.
Ministerin mukaan työttömyys johtuu tällä hetkellä maailman epävarmuudesta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Hän painotti, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää kaikilta työhön kykeneviltä osallistumista.

Oppositio näki hallituksen vieraantuneen täysin siitä arjesta, jota pienituloiset suomalaiset parhaillaan elävät.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.), tyrmäsi hallituksen selitykset taloudellisesta pakosta ”liirumlaarumina”. Pekosen mukaan hallituksen politiikka on tietoista eriarvoisuuden lisäämistä.
– Te olette tehneet päätöksiä, joiden myötä köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Politiikka on arvovalintoja, ja te olette valinneet tehdä näin, Pekonen latasi.
Pekonen nosti esiin hätää kärsivien kansalaisten viestejä, joissa kerrottiin nälästä, ulosotosta ja siitä, miten asumistuen ja suojaosien leikkaukset ovat vieneet satoja euroja kuukaudessa pienituloisilta. Hänen mukaansa jo miljoona suomalaista on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä hallituksen toimien seurauksena.
Myös välikysymysrintaman ulkopuolelle jäänyt keskusta ilmaisi syvän huolensa lapsiperheköyhyyden kasvusta ja elinkustannusten nousun vaikutuksista tavalliseen arkeen. Keskustan Tuomas Kettunen muistutti, että polttoaineen hinnan nousu ja yleinen kalleus näkyvät suoraan lasten mahdollisuuksissa.
– Se johtaa siihen, että moni lapsi joutuu harrastuksesta luopumaan. Se näkyy lapsiperheillä tiukkoina ruokabudjetteina, Kettunen huomautti.
Kettunen esitti hallitukselle myös konkreettisen vaihtoehdon säästöjen kohdentamiseksi, Turun tunnin junan perumisen.
– 400 miljoonaa euroa jää säästöön siihen, että te voitte sillä rahalla sen 56 miljoonaa laittaa sinne työttömyysturvan suojaosan palauttamiseen. Sillä saadaan ihmisille edes hieman töitä.
Keskustan Markku Siponen korosti, että hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpia.
– Kyllähän tämä arjen kustannusten nousu näkyy erityisesti siellä pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja ikäihmisten arjessa. Jos ajatellaan nyt vaikka tavallista lapsiperhettä, tämä näkyy siellä arjen valinnoissa: ehkä joudutaan tinkimään harrastuksista, ruokabudjetti tiukkenee, yleinen epävarmuus lisääntyy, Siponen kuvaili.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi kritiikkiin painottamalla, ettei hallitus tavoittele köyhyyden lisäämistä, vaan pyrkii turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ytimen lopettamalla velkaantumisen.
Hallitus muistutti tehneensä myös parannuksia tiettyihin etuuksiin. Grahn-Laasonen nosti esiin muun muassa toimeentulotuen ja vammaisetuuksien rajaamisen indeksijäädytysten ulkopuolelle sekä lapsilisien korotukset.