HS: Anna-Maja Henrikssonin ehdotus hoitoalan nelipäiväisestä työviikosta ei saa kannatusta alan osapuolilta – "Täysin epärealistinen esitys"
Ehdotus hoitoalan nelipäiväisestä työviikosta ei saa kannatusta hoitoalan osapuolilta, kertoo Helsingin Sanomat.
Rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ehdotti viikonloppuna Iltalehdessä, että hoitoalan työntekijöiden palkkoja parannettaisiin ja työviikkoa lyhennettäisiin viidestä työpäivästä neljään. Henrikssonin mukaan se vähentäisi työntekijöiden uupumusta ja lisäisi alan houkuttelevuutta.
Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola luonnehtii avausta HS:lle tervetulleeksi, mutta epärealistiseksi. Paavola ei usko, että hoitohenkilökunnan määrä riittäisi nelipäiväisen työviikon toteuttamiseen.
Paavola korostaa, että alan työntekijät joutuvat jo tällä hetkellä joustamaan, jotta tekijöitä riittäisi vuoroihin.
–Työntekijät joutuvat venymään ja tekemään tuplavuoroja ja tulemaan lomilta töihin niin onko ajatus, että sitten käydään vielä enemmän lomilta töissä?
Epärealistisena Henrikssonin ehdotusta pitää myös kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Myös hän korostaa, että hoitoalaa vaivaa jo tällä hetkellä henkilöstöpula.
– Tämä on täysin epärealistinen esitys näissä oloissa. Jos taas tehtäisiin todella pitkiä vuoroja ja siis viiden päivän työt neljässä päivässä, niin uskallan kyseenalaistaa henkilöstön jaksamisen, Jalonen sanoo HS:lle.
Hän paheksuu myös sitä, että politiikan puolelta otetaan kantaa työmarkkinajärjestöjen välisiin kysymyksiin.
Nelipäiväisen työviikon sijaan Superin Paavola kiirehtisi hoitoalalle kahden perättäisen vapaapäivän saamista joka viikolle.
Nykyisen työehtosopimuksen mukaan työntekijälle tai viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä, mutta kirjaus ei velvoita tähän kuin yhtenä viikkona kolmen viikon aikana.
Jalosen mukaan syyskuussa tehty sopimus on vapaapäivien sijoittelun osalta parannus aiempaan tilanteeseen. Se ilmaisee hänen mukaansa kaikkien osapuolten pyrkimystä sijoitella vapaapäivät peräkkäin.
Jatkossa Jalosen panostaisi erityisesti hoitoalan koulutusmäärien lisäämiseen.
– Ykköskysymys on se, että meidän koulutusmäärämme, myös muunto- ja täydennyskoulutuksessa mitoitetaan ihan realistisen tarpeen mukaan eikä alakanttiin, kuten tällä hetkellä.